Banaanista paidaksi: Ruokatuotannon sivutuotteista valmistettavat tekstiilimateriaalit vaatetuskäytössä

Abstract

Taiteen kandidaatin opinnäytetyössäni tutkin ruokatuotannon sivutuotteina syntyvien materiaalien potentiaalia vaatetuskäytössä. Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, miten ruokatuotannon sivutuotteina syntyviä materiaaleja, kuten osittain banaanin lehdistä valmistettua lankaa pystyy käyttämään vaatetusmateriaalina. Aihe on tärkeä tutkimuksen kohde, sillä nykyisin käytetyimpien tekstiilimateriaalien tuotantoon kuluu suuria määriä vettä, viljelykelpoista maa-aluetta ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Ruoan tuotannosta taas syntyy jo suuri määrä jätettä, jota pystyttäisiin uusilla menetelmillä hyödyntämään tekstiilien tuotannossa.

Tutkin aihetta ensimmäisessä osiossa kirjallisuuden avulla ja toisessa osiossa produktion kautta. Kirjallisen osion tarkoituksena on avata nykyisin käytetyimpien materiaalien ja ruokatuotannon sivutuotteiden valmistusmenetelmiä ja ympäristövaikutuksia. Toinen osio opinnäytteestä keskittyy produktioon, jonka lopputuloksena on banaani-tencel-langasta valmistettu neulepaita sekä vastaavalla kaavalla puuvillasta valmistettu neulepaita.

Opinnäytteen produktion tarkoituksena on testikäyttää molempia neulepaitoja arkikäytössä. Testikäytöllä arvioin neulepaitojen menestystä käytössä, erilaisissa pesuohjelmissa ja kuivausmenetelmissä. Testikäytön tavoitteena on tutkia banaani-tencel-langan soveltuvuutta vaatteeseen ja vertautuvuutta puuvillalankaan. Tuloksena on vastaus pohdintaan, että pystyisikö ruokatuotannon sivutuotteista syntyvät materiaalit mahdollisesti korvaamaan esimerkiksi puuvillan tuotantoa tulevaisuudessa.