Automaattisten vedenkorkeusasemien kahdennus

Abstract

Suomessa on aloitettu vedenkorkeusasemien kahdennus kansallisessa hydrologisessa seurannassa vuotena 2018. Kahdennuksella tarkoitetaan havaintoaseman mittauslaitteiden lisäämistä yhdestä kahteen. Kahdennuksella pyritään lisäämään asemien toimintavarmuutta ja aineiston laatua. Tässä työssä pyrittiin arvioimaan kahdennuksen hyötyjä ja haittoja. Tutkimuksessa tehtiin erikseen analyysit yksittäisille laitteille ja kahdennetuille laitteille. Tutkimusmenetelmänä on aineistoanalyysi, jossa tarkastellaan eri laskentatuloksille aikasarjoja, jakaumia ja kertymäfunktioita. Keskeinen tulos oli mittaustuloksen ryöminnän tunnistaminen yksittäisellä asemalla ja kahdennetuilla asemilla. Kahdennukselle todettiin myös hyötyinä aineiston laadun ja toiminta varmuuden parantuminen vähenevillä havaintokatkoilla. Tämän lisäksi myös ylimääräisten huoltokäyntien tarve tulee vähenemään. Kahdennuksen haittana ilmeni kasvava työmäärä laadunvarmennuksessa sekä laitekannan ylläpidossa.

In Finland the doubling of the automated water level gauging stations started in 2018. The doubling means that a second automatic measuring system is added to the station. The goals of the doubling are increased quality of the measured data and improved operational reliability. This thesis evaluates the effects of the doubling of water level stations. There were separate analysis conducted for stations with one measuring system and stations with double measuring systems. The research methods were data analysis with time series, cumulative distribution functions and distributions. The key finding was recognizing the sensor drift from both analyses. The advantages of the doubling are increased quality of the data and improved operational reliability due to decreased amount of missing data. In addition, the need for extra maintenance due to malfunctioning equipment is decreased. The disadvantage of doubling are increased work load on quality control and equipment maintenance.