Huone #5: Sarjakuvapäiväkirja toiseuden kokemuksen representaationa

Abstract

Maisterin opinnäytetyöni tavoitteena on esitellä toiseuden kokemusten pohdinnan mahdollisuuksia omaelämäkerrallisen sarjakuvakerronnan kautta. Tutkielma koostuu kahdesta toistensa kanssa keskustelevasta osasta: teoreettisesta viitekehyksestä ja taiteellisesta produktiosta, sarjakuvapäiväkirjasta Huone #5, joka samalla toimii eräänä esityksenä vierauden ja sopeutumisen kokemuksesta. Tutkielma syventyy omaelämäkerrallisen sarjakuvan ja perinteisen päiväkirjan teorioiden kautta sarjakuvapäiväkirjan erityispiirteisiin ja problematiikkaan.

Tutkielma asettuu laadullisen taiteellisen sarjakuvatutkimuksen piiriin ja tematiikkaa lähestytään poikkitieteellisin tulokulmin. Tutkimusasetelmalla selvitetään, miten sarjakuvapäiväkirja metodina mahdollistaa toiseuden kokemuksen kuvaamisen, millaisia erityispiirteitä ja ongelmakohtia tällaisessa kerrontatavassa piilee, sekä miten ajallinen läheisyys vaikuttaa kokemuksen piirtämiseen.

Voisi väittää, että sarjakuvapäiväkirja on paitsi identiteettityön ja omien kokemusten, muistojen ja tunteiden dokumentoinnin väline, se toimii myös omaa kulttuuri-identiteettiä vahvistavana omasta elämästä kertomisen muotona. Vaikka takeita muiston representaation autenttisuudesta ei ole, edustaa päiväkirjakerronta sekä tekijälleen että lukijalleen, väistämättä ainakin mielikuvaa totuudesta. Sarjakuvapäiväkirja on eräänlainen rinnakkaistodellisuus eletystä ja koetusta.

Lisäksi sarjakuvapäiväkirjaa voi ajatella moniulotteisena keskustelukumppanina: tekijä reflektoi omaa kokemustodellisuuttaan sekä omakuvallisen ruumiillistuman kautta että tälle ruumiillistumalle. Omakuvalliseen hahmoon muodostuu ihmissuhteen kaltainen side, mikä edesauttaa omasta elämästä kertomisen sekä etäännytetysti että henkilökohtaisesti.

The aim of my master's thesis is to examine the possibilities of representing the experiences of otherness through autobiographical comic. This thesis consists of theoretical framework and artistic production, comic diary Room #5, which simultaneously serves as a representation of the experience of alienation and adaptation. The thesis delves through autobiographical comic and traditional diary theories into the features and problematics of specifically diary formed comics.

This thesis is a qualitative study in the framework of artistic comics research and the subject is approached through cross-disciplinary angles. The thesis explores how a comic diary as a method enables the experience of otherness to be depicted, the specificities and problems of such narrative, and how temporal proximity affects drawing the experience.

It could be argued that a comic diary is not only a tool for identity work and documentation of own experiences, memories and feelings but also a way of reinforcing the author’s own cultural identity. Although there is no guarantee of the authenticity of the representation of the memory, the diary as a narrative inevitably represents the supposed truth for the author and the reader. A comic diary could be described as a parallel reality of life and experience.

In addition, a comic diary can be thought of as a multidimensional interlocutor: the author reflects their own experiential reality both through and to the pictorial embodiment of themselves. The relationship-like bond, that is formed between the author and the pictorial embodiment, is an access of narrating own life both remotely and personally.