Peltotilusjärjestelyn yhteiskunnallisesta vaikutuksesta

Abstract

Peltotilusjärjestelyn vaikutuksia on arvioitu monelta eri kannalta 1990-luvulta tähän päivään. Maanmittauslaitoksessa valmistui vuonna 2009 Uusjaon hyötylaskelmien uudistaminen-projekti, jonka lopputuloksena valmistui koko Maanmittauslaitoksen peltotilusjärjestelyjen kustannus-hyötyanalyysin yhtenäistävä sovellus. Projektissa yhtenäistettiin tilusjärjestelyn vaikutusten arvioinnit. Tämän jälkeen on tutkittu muun muassa tilusjärjestelyn vaikutuksista aluetalouteen, kulttuurimaisemaan ja sosiaaliseen pääomaan. Tässä tutkimuksessa tutkitaan, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia peltotilusjärjestelyillä on, sekä niiden yhteyttä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kestävä kehitys on maanlaajuisesti jatkuvaa ja ohjattua kehitystä, minkä päämääränä on turvata tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen tavoitteet edustavat yhteisiä kansainvälisiä arvoja, joita toteutetaan eri hallinnon tasojen päätöksenteon tukena. Maanmittauslaitoksen tilusjärjestelyjen yhteiskunnalliset vaikutukset -projekti käynnistettiin vuoden 2017 alussa. Projektin tavoitteena on huomioida tilusjärjestelyn yhteiskunnalliset vaikutukset, selkeyttää yhteiskunnan roolia kiinteistörakenteen kehittämisessä sekä nähdä tilusjärjestelyn merkittävyys laajemmin kuin yksittäisen maanomistajan kannalta. Tilusjärjestelytoiminnan kehittämisraportissa (Maa- ja metsätalousministeriö 2016) nostettiin esille yhdeksi ehdotetuksi toimenpiteeksi kiinteistörakenteen kehittäminen sekä sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden analysointitavan selvittäminen.

Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin 10 tilusjärjestelyn läpikäynyttä maanomistajaa. Haastateltavat valittiin eliitti- ja lumipallootantaa käyttäen pohjoisen, läntisen ja eteläisen Suomen toimitusinsinöörien suosituksesta. Haastatteluaineisto litteroitiin ja käsiteltiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin tutkimusmenetelmällä.

Tutkimustuloksista havaittiin kestävän kehityksen ulottuvuuksiin eli sosiaalisiin, taloudellisiin, ekologisiin sekä kulttuurisiin osa-alueisiin liittyviä vaikutuksia. Haastattelututkimuksen perusteella oli tunnistettavissa peltotilusjärjestelyjen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikutusten laajuus ja määrä riippuivat pitkälti siitä, kuinka paljon toimenpiteitä tehtiin tilusjärjestelyn yhteydessä. Tilusjärjestelyillä voidaan kattavimmillaan suojella vesiä, yhdistää kyläyhteisöjä, säästää viljelijöiden aikaa ja resursseja, edistää maatilataloutta, parantaa liikenneturvallisuutta, luoda pohjaa maaseutukylien yhteisöjen kyvylle kehittyä sekä kannustaa ja motivoida suomalaisia ruoantuottajia jatkamaan toimintaansa.

The effects of land consolidation have been evaluated from different persperctives from the 1990’s to the present. In 2009, the National Land Survey of Finland completed a project to modernize cost benefit analysis of land consolidation, which resulted in a unified application of cost benefit analysis of the entire land consolidation parcel of the National Land Survey of Finland. The project standardized the appraisals of land reallotment. Since that the effects of Land consolidation have been studied for example on regional economy, cultural environment and social capital. This study examines the impacts of land consolidation in relation to sustainable development goals. Sustainable development is continual and guided development worldwide, with the aim of securing and providing a good living conditions for future generations. The sustainable development goals represent common international values that are implemented to support decision-making at different levels of government. The National Land Survey of Finland’s project on social effects of land consolidation launched in early 2017. The aim of the project is to take into account the social effects of land consolidation, to clarify socitey’s role in the development of the land division and to identify the significance of land consolidation beyond the agricultural unit.

The study was conducted as a semi structured interview. Ten landowners who had undergone land consolidation were interviewed. The interviewees were selected by elite and snowball sampling on the recommendation of the cadastral surveyors in northern, western and southern Finland. The interview material was transcribed and addressed using a theory-based content analysis research method.

The results of the research showed effects on the dimensions of sustainable development, ie social, economic, ecological and cultural. Based on the interview study, the social effects of the land consolidation could be identified. The extent and the quantity of the effect largely depended on the extent to which the measures were taken in land consolidation. Land consolidation at its most comprehensive can protect water systems, connect village communities, save farmers' time and resources, advance agriculture, improve road safety, create the basis for rural village communities to develop, and to encourage and motivate Finnish food producers to continue their operation.