Kalevalatalo, taikka kansallisromanttisen suurhankkeen kohtalo
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2019
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuuri
Language
fi
Pages
30
Series
Abstract
Kalevalatalo on vuonna 1919 virallisesti alkunsa saaneen Kalevalaseuran perustamisestaan asti edistämä kunnianhimoinen suurhanke. Suomen nimekkäimpiä taiteilijoita ja tiedemiehiä jäsenikseen haalinut seura perustettiin tukemaan Kalevalaan, Karjalaan ja kansanrunouteen liittyviä tieteitä ja taiteita. Kalevalatalosta oli määrä tulla seuran päämajan ohella suomalaisen kulttuurin tutkimuskeskus ja museo. Rakennuksen kryptaan olisi haudattu suomalaiset suurmiehet. Kalevalatalo-hanke edistyi vauhdilla erityisesti vuonna 1921 arkkitehti Eliel Saarisen laadittua rakennuksesta pitkälle työstetyt suunnitelmat. Suunnitelmassaan Saarinen sijoitti valtavan, linnamaisen rakennuksen meren äärelle Helsingin Munkkiniemen kärkeen. Kansallisromanttisia elementtejä sisältäneen suunnitelman laatiminen edellytti Saariselta palaamista vuosia sitten taaksensa jättämiin suunnitteluperiaatteisiin. Näin syntynyt kokonaisuus on koko Saarisen muuhun tuotantoon verrattuna uniikki. Erityisesti erimielisyydet Kalevalatalolle sopivasta arkkitehtonisesta ilmaisusta muodostuivat esteeksi Saarisen suunnitelman toteutukselle. Myöskään myöhemmät yritykset eivät edenneet pitkälle, ja viimeistään toinen maailmansota lopetti kansallisromanttisille suurhankkeille suotuisat olosuhteet. Tämä ei sinänsä estänyt Kalevalatalo-hankkeen nousemista aika ajoin uudelleen puheenaiheeksi seuran sisällä. Kandidaatintyössäni pyrin saatavilla olevan kirjallisuuden avulla selvittämään, mikä johti Kalevalatalo-hankkeen epäonnistumiseen. Käsittelen aihetta Suomen kulttuurihistoriallisen kehityksen, Kalevalaseuran toiminnan ja Eliel Saarisen arkkitehtonisen ilmaisun näkökulmasta. Lopuksi pyrin havainnollistamaan Kalevalatalo-hankkeen nykypäivään asti ulottuvia vaikutuksia esimerkeillä seuran toiminnan seurauksena syntyneistä laitoksista ja rakennuksista. Päädyn työssä toteamaan Kalevalatalo-hankkeen epäonnistumisen usean tekijän summaksi. Oleellisena syynä näen erityisesti Kalevalaseuran kykenemättömyyden toden teolla edistää hanketta toimintansa kulta-aikana ennen toista maailmansotaa. Kalevalatalo-hankkeen jääminen joka yrityksellä enemmän tai vähemmän alkutekijöihinsä estää hankkeen rahoittamiseen liittyvien kysymysten seikkaperäisen arvioinnin. Totean Kalevalatalon toiminnallisten edellytysten vähintään osittain täyttyneen vaatimattomimmissa muodoissa erilaisissa Kalevalaseuran myötävaikutuksella syntyneissä rakennuksissa ja laitoksissa.Description
Supervisor
Tervo, AnneThesis advisor
Vesikansa, KristoKeywords
arkkitehtuuri, arkkitehtuurin historia, Eliel Saarinen, Kalevalaseura, Kalevalatalo, kansallisromantiikka
