Opiskelijoiden asumispolut Suomessa

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Eskelä, Elina
dc.contributor.author Lehtoruusu, Lauri
dc.date.accessioned 2019-12-08T16:06:13Z
dc.date.available 2019-12-08T16:06:13Z
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/41436
dc.description.abstract Tämä diplomityö tarkastelee korkeakouluopiskelijoiden asumispolkuja Suomessa. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä opiskelijoiden asumiskäyttäytymisestä ja asumisvalinnoista ja siten haastaa julkisesta keskustelusta välittyvää yksinkertaistavaa kuvaa opiskelijoiden asumisesta. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimii David Claphamin kehittämä asumispolkujen käsite, jossa asumista lähestytään ajallisena jatkumona ja asukkaan omien kokemusten kautta. Tutkimuksen aineistona käytettiin opiskelijoiden asumishistoriaa kartoittavaa kyselyaineistoa (N=1459) sekä vastanneiden joukosta poimittujen opiskelijoiden teemahaastatteluita (N=8). Aineiston pohjalta analysoitiin tyypillisiä muuttotilanteita, asunnon valintaperusteita sekä asumiskäyttäytymistä tietyissä elämänvaiheissa. Tulosten perusteella opiskelijat muuttavat etusijassa elämäntilanteeseen liittyvistä syistä. Opiskeluiden aikaiset asunnot mielletään pääasiassa kodeiksi, mutta lapsuudenkoti voi silti säilyä osana opiskelijan opiskelunaikaista asuntoportfoliota, mikä realisoituu etenkin ongelmatilanteissa. Opiskelijoiden asumispolut ovat moninaisia, mutta niiden joukosta on mahdollista tunnistaa ainakin kolme asumisen moottoritietä: opiskelija-asumisen polku, asumisura ja yhteisöllisen asumisen polku. Nämä voivat esiintyä yksittäisen opiskelijan asumispolulla peräkkäin ja limittäin. Opiskelijat saattavat suunnitella tulevaa asumistaan usean asumisratkaisun päähän, mutta myös positiivisilla ja negatiivisilla yllätyksillä on myös iso rooli. Taloudellisten tekijöiden ohella sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma vaikuttavat opiskelijoiden asemaan asuntomarkkinoilla. Työ osoittaa, että kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen yhdistäminen on hedelmällistä asumispolkujen tutkimuksessa. Tämä kuitenkin edellyttää tutkimusmenetelmien kehittämistä sekä asumispolkujen makrotason käsitteiden tarkempaa määrittelyä. fi
dc.description.abstract This thesis focuses on higher educations students’ housing pathways in Finland. The aim is to deepen our understanding on students’ housing behaviour and housing choices as well as to challenge oversimplified notions of students’ housing pervasive in public discussion. The concept of housing pathways functions as the theoretical framework of the study. The housing pathways approach studies housing as a continuous interaction between household and its consumption of housing and focuses on the experiences of the individual. The research was based on a survey (N=1459) that mapped students’ housing biographies as well as thematical interviews (N=8) conducted with students picked from amongst the respondents of the survey. Based on these, students’ migration behavior, housing choice criteria and housing behaviour in key life cycle junctions were analysed. Based on the result, students primarily move on account of social and work or study related reasons. Students mostly perceive their housing during studies as homes, although childhood homes can remain as part of their housing portfolio, which can be utilized when experiencing housing difficulties. Although students have diverse housing pathways, it is possible to discern at least three types, housing motorways: student housing pathway, housing career and communal housing pathway. These can occur successively or alongside one another along one’s individual housing pathway. Students can plan their housing ahead over several different circumstances, but both positive and negative coincidences also play a major part. Social and cultural capital influence student success on the housing market alongside financial factors. The study proves that combining quantitative and qualitative research approaches can be fruitful in researching housing pathways. However, suitable research methodologies need further development and concepts for analysing the aggregate level of housing pathways require more accurate definition. en
dc.format.extent 197 + 20
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Opiskelijoiden asumispolut Suomessa fi
dc.title Students’ housing pathways In Finland en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Arkkitehtuurin laitos fi
dc.contributor.department Department of Architecture en
dc.subject.keyword asumispolut fi
dc.subject.keyword opiskelijat fi
dc.subject.keyword opiskelija-asuminen fi
dc.subject.keyword asumisen moottoritiet fi
dc.subject.keyword asumiskäyttäytyminen fi
dc.subject.keyword asuminen fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201912086395
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Lapintie, Kimmo
dc.programme fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse