Applying productivity information to control unwarranted variation in healthcare

Abstract

Healthcare costs are rising across developed nations. Increasing demand for the delivery and maintenance of healthcare due to an aging population and increasing prevalence of chronic conditions fuel growth in costs. Scientific and technological advancements further aggravate the escalation of costs by enhancing the supply of treatments and expensive diagnostics. This recipe for unsustainability mandates responsible stewardship in resources across all levels of a given healthcare system. Despite reforms, large differences in cost of care continue to persist between and within countries and even institutions. Part of the variation is explained by the severity of illness, patient preferences or available organizational infrastructure. A large part of the variation, however, remains unexplained and is characterized as unwarranted. Physician practice style is the main reason for its existence and persistence. This dissertation sets out to intervene to answer the following research question: How can accounting-based control interventions at the physician-level reduce unwarranted variation?

Terveydenhuollon kustannukset ovat nousussa koko kehittyneessä maailmassa. Terveydenhuoltopalveluiden kasvava kysyntä väestön ikääntymisen ja kroonisten sairauksien yleistymisen johdosta ajaa kustannuksia ylöspäin. Myös tieteellinen ja teknologinen kehitys osaltaan kiihdyttää kustannusten kasvua lisäämällä hoitojen ja kalliiden diagnoosien tarjontaa. Tämä kestämätön yhtälö edellyttää resurssien käytön vastuullista ohjaamista kaikilla terveydenhuoltojärjestelmän tasoilla. Uudistuksista huolimatta terveydenhuollon kustannuksissa on yhä suuria eroja eri maiden ja instituutioiden välillä, ja jopa instituutioiden sisällä. Erot sairauksien vakavuudessa, potilaiden mieltymyksissä ja organisaatioiden infrastruktuurissa selittävät osan tästä vaihtelusta. Suurta osaa vaihtelusta ei pystytä kuitenkaan selittämään näillä tekijöillä, ja tätä osaa vaihtelusta luonnehditaan perusteettomaksi. Yksittäisten lääkärien toimintatavat on merkittävin syy vaihtelun jatkuvaan ilmenemiseen. Tässä väitöskirjassa pyritäänkin vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen: miten laskentatoimeen perustuvilla kontrolleilla lääkärien toiminnassa pystytään vähentämään perusteetonta vaihtelua?