Optimization Models for Assessing Energy Systems in Transition

Abstract

Energy systems are undergoing a major transition toward environmental sustainability. For instance, the European Union has implemented energy and climate policy targets for years 2020 and 2030 in order to reduce greenhouse gas emissions, increase renewable energy production and improve energy efficiency. However, because variable renewable energy sources (VRES) such as wind and solar power are intermittent, more flexibility is required from the energy system. This dissertation analyzes the present energy transition through two lenses. First, it formulates mathematical models which are solved through optimization and complementarity techniques to determine optimal investment and operational decisions, in recognition of the stakeholders' different and even conflicting objectives. Second, these models provide insights into the Western European power market and Nordic energy systems by helping in the assessment of the technical, welfare, and emissions impacts of large-scale energy storage. Much emphasis is placed on the analysis of market efficiency, because large producers, in particular, may be able to affect markets in their favor. This kind of market power is studied especially in connection with investments into and operation of energy storage as well as the production of combined heat and power (CHP). Finally, the modeling of power transmission networks gives information about the combined effects of interconnected markets and the increasing share of VRES. The models in this dissertation support energy policy-making in the present situation in which it is crucial to understand how the security of supply can be maintained without compromising sustainability and market efficiency. Overall, the models yield results which could hardly be obtained through empirical research, as the outcomes of ongoing developments and planned policies depend on the actions of all stakeholders.

Energiajärjestelmät ovat vahvassa murroksessa kohti ympäristön kannalta kestävämpää toimintaa. Esimerkiksi Euroopan Unionin energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteina vuosille 2020 ja 2030 on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta. Uusiutuvan energian tuotanto kuitenkin vaihtelee, sillä tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto riippuu sääolosuhteista. Meneillään oleva murros edellyttää näin yhä enemmän joustavuutta koko energiajärjestelmältä. Tämä väitöskirja tarkastelee energiajärjestelmän muutosta kahdesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta. Yhtäältä siinä rakennetaan matemaattisia malleja, joista voidaan määrittää optimaaliset investointi- ja operatiiviset päätökset optimoinnin ja komplementaarisen mallinuksen avulla ottamalla huomioon myös sidosryhmien erilaiset ja jopa ristiriitaisetkin tavoitteet. Toisaalta mallit tarjoavat tietoa Länsi-Euroopan sähkömarkkinasta sekä pohjoismaisesta energiajärjestelmästä tukemalla energian varastoinnin teknisten, taloudellisten, sekä päästövaikutusten arviointia. Markkinoiden tehokkuutta tarkastellaan erityisesti, koska varsinkin suuret tuottajat saattavat vaikuttaa markkinoihin omaksi edukseen. Tätä markkinavoimaa analysoidaan niin sähkön varastoinnin, varastoinvestointien kuin yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) näkökulmista. Myös sähkönsiirtoa mallinnetaan eri maiden välisten siirtoyhteyksien ja kasvavan uusiutuvan energiantuotannon yhteisvaikutuksen arvioimiseksi. Väitöskirjan mallit tukevat energia-alan ja -politiikan päätöksentekoa nykytilanteessa, jossa on ratkaisevan tärkeää ymmärtää, miten energian toimitusvarmuus voidaan taata kestävän kehityksen tai taloudellisen tehokkuuden tavoitteita vaarantamatta. Mallit antavat tuloksia, joita ei empiirisellä tutkimuksella juurikaan pystyttäisi tuottamaan, sillä nykykehityksen ja suunniteltujen poliittisten päätösten seuraamukset riippuvat kaikkien sidosryhmien toiminnasta.