Kaunis + hyvä = kaunoaisti - Kauneuden ja hyvyyden suhde toisiinsa 1920-luvun ja 2000-luvun taidekasvattajien silmin

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.author Kuokka, Veera
dc.date.accessioned 2012-07-03T11:53:31Z
dc.date.available 2012-07-03T11:53:31Z
dc.date.issued 2012
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/3969
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tekijän tietoutta käsitteestä kaunoaisti. Kaunoaisti tarkoittaa esteettisen ja eettisen yhdistävää aistia. Tutkimuksen yksi päämäärä oli tarkastella esteettisen ja eettisen suhdetta toisiinsa taidekasvatuksessa eri aikoina. Tavoitteena tutkimuksessa oli kartoittaa kaunoaisti-käsitteen eri ilmenemismuotoja ja puhetapoja eri aikoina syntyneissä taidekasvattajien laatimissa kirjoituksissa ja vertailla niitä. Tutkimuskohteiksi valikoituivat 1920-luvulla vaikuttaneen taidekasvattaja Lilli Törnuddin tekstit, joissa kaunoaisti useaan otteeseen mainitaan. Vertailukohteena Törnuddille tutkimuksessa oli Sirkka Laitinen, joka kirjoitti vuonna 2003 väitöskirjansa nuorten esteettisestä ja eettisestä pohdinnasta. Laitisen teksteissä ei mainittu käsitettä kaunoaisti, mutta sen elementit, estetiikka ja etiikka, olivat keskiössä. Tutkimusmenetelmä oli hermeneuttinen. Menetelmälle on ominaista vuoropuhelu tekstin ja tulkitsijan välillä. Tutkielma jakaantuu kolmeen osaan, ensimmäisessä osassa valotetaan ajankuvaa sekä avataan keskeiset käsitteet sekä esitellään tutkimusmenetelmä. Toisessa osassa käsitellään Törnuddin ja Laitisen kirjoituksiin kauneudesta ja hvyydestä. Kolmannessa osassa pohditaan heidän ajatustensa yhteväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tutkimus osoitti Törnuddin ja Laitisen ajattelun väliset erot ja yhteydet. Yhteistä heidän ajattelulleen oli oppilaan sisäisen maailman ja elämän rikastuminen taiteen ja esteettisten elämysten kautta. Molemmat myös korostivat taideopetuksesta saadun tiedon mahdollisuutta sovellettuna muuhun elämään. Törnuddin ajattelusta pääkohdiksi nousivat taiteen sivistävä ja kansaa yhtenäistävä vaikutus, jonka pohjana yhtenäinen hyvyys- ja kauneuskäsitys oli. Toisin kuin Laitinen, Törnudd ei kannustanut oppilaitaan kriittiseen ajatteluun. Laitinen korosti, että oppilaan oli tärkeää itse muodostaa käsitys siitä, mikä oli kaunista ja hyvää. fi
dc.format.extent 27
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.subject.other Art education en
dc.title Kaunis + hyvä = kaunoaisti - Kauneuden ja hyvyyden suhde toisiinsa 1920-luvun ja 2000-luvun taidekasvattajien silmin fi
dc.type G1 Kandidaatintyö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Department of Art en
dc.contributor.department Taiteen laitos fi
dc.subject.keyword kaunoaisti fi
dc.subject.keyword kauneus fi
dc.subject.keyword hyvyys fi
dc.subject.keyword estetiikka fi
dc.subject.keyword etiikka fi
dc.subject.keyword taideopetus fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201206102311
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.type.ontasot Kandidaatintyö fi
dc.contributor.supervisor Kiiskinen, Jouni
dc.programme Degree Programme in Art Education en
dc.programme Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account