Development of reporting and monitoring in Nordic imbalance settlement

Abstract

eSett Oy has performed the imbalance settlement for Finland, Sweden and Norway since May 2017. Due to the changes in the national regulation, European Union guidelines and electricity market, imbalance settlement will be affected by several major changes in a few years. The aim of this thesis is to identify important changes in the electricity market and investigate the required improvements from the perspective of imbalance settlement monitoring and reporting.

The imbalance settlement model will change from two separate balances to one balance model. eSett calculates Key Performance Indicators from the imbalance settlement data and produces benchmarking data. Some of the results are published to Balance Responsible Parties. All the metrics required some changes for the new model, but most changes were modest. Calculation of imbalance factor could utilize longer time period and relative imbalance formula could be simplified.

European Commission regulation 2017/2195 states that Balance Responsible Parties must try to reach balance or help the power system to be balanced. There are alternative approaches for measuring power system balancing from imbalance settlement data, and future balancing model changes might affect to the way it should be measured. Some metrics may include a component with Market Balance Area imbalance to measure how market participants have helped with balancing.

Toukokuusta 2017 lähtien eSett Oy on tehnyt keskitetysti taseselvitystä Suomelle, Ruotsille ja Norjalle. Lähivuosina muutokset kansallisessa lainsäädännössä, Euroopan Unionin suuntaviivoissa ja sähkömarkkinoilla aiheuttavat lukuisia merkittäviä muutoksia taseselvitykseen. Tämän diplomityön tavoitteena on tunnistaa nämä muutokset ja niiden edellyttämät uudistukset taseselvityksen monitoroinnin ja raportoinnin kannalta.

Taseselvitysmalli vaihtuu lähivuosina kaksitasemallista yksitasemalliksi. eSett laskee taseselvitysdatasta suorituskykymittareita, joilla voidaan vertailla osapuolten suorituskykyä. Osa näistä tuloksista julkistetaan tasevastaaville. Kaikkiin mittareihin on tehtävä muutoksia yksitasemalliin siirryttäessä, mutta useimmiten muutokset ovat pieniä. Tasepoikkeamien suhde voitaisiin määrittää pidemmältä ajanjaksolta ja suhteellisen tasepoikkeaman kaavaa voitaisiin yksinkertaistaa.

Euroopan komission asetus 2017/2195 määrittelee, että tasevastaavien tulee pyrkiä tasapainoon tai auttaa sähköjärjestelmän tasapainottamisessa. Järjestelmän tukemisen mittaamiseen taseselvitysdatan perusteella on vaihtoehtoisia tapoja, ja tulevat muutokset tasehallintamallissa voivat vaikuttaa järjestelmän tukemisen määrittelyyn. Osassa mittareista voisi olla komponenttina markkinatasealueen tasepoikkeama, jolla voitaisiin mitata miten osapuolet ovat tukeneet järjestelmää.