Tämän diplomityön tarkoituksena on esittää uusi käyttötarkoitus Helsingin Linnunlaulussa sijaitsevalle
vuonna 1975 valmistuneelle Helsingin suur-asetinlaiterakennukselle. Valtion rautateiden rakennusosaston
suunnittelemassa rakennuksessa sijaitsee Helsingin alueen rautateiden vaihteita ja opastimia kontrolloiva
asetinlaite. 1970-luvulta peräisin oleva laiteen uusimisesta on tehty 2000-luvulla muutamia selvityksiä.
Vuonna 2019 asetinlaitteen uusimisen ajankohdasta ei ole tehty lopullista päätöstä, mutta uuden asetinlaitteen
sijoittaminen vanhaan rakennukseen ei ole laitteen elinkaaren kannalta järkevää. Rakennuksen
ylimmässä kerroksessa sijaitsi myös junaliikenteen ohjauskeskus vuoteen 2009, jolloin se siirtyi Pasilaan
rakennusta hallinnoivan Liikenneviraston keskittäessä toimintojaan. Rakennus on ollut siitä asti puoliksi
tyhjillään ja tulee tyhjenemään kokonaan asetinlaitteen siirtyessä muualle.
Työssä esitetään Helsingin suur-asetinlaiterakennukselle mahdollinen uusi käyttötarkoitus ennen kuin
lopullista päätöstä sen tulevaisuudesta on tehty. Työn lähtökohtana on, että rakennus tulee tyhjenemään
kokonaan eikä muutossuunnitelmassa esitetä uusia tiloja tai rakennusta itse asetinlaitteelle. Työn alkuosa
koostuu alueen historiaa ja asetinlaitteita taustoittavasta osiosta sekä rakennuksen analyysista. Analyysivaiheen
tärkeimpinä lähteinä on käytetty rakennuksen suunnittelijoiden haastatteluja sekä kohteessa
vierailua. Työn loppuosassa pohditaan kyseisen rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen lähtökohtia ja
lopulta esitetään yksityiskohtainen muutossuunnitelma.
Analyysin pohjalta työssä esitetään rakennuksen muuttamista digitaaliseksi näyttelykeskukseksi. Pelkästään
digitaalisen sisältöön keskittyvän näyttelykeskuksen konseptissa pyritään kehittämään julkinen näyttelytila,
jollaista Suomessa ei toistaiseksi ole. Näyttelyt toteutaan virtuaalitodellisuuden ja projisointien
avulla. Näyttelytilojen tilakonsepti pyrkii ottamaan vaikutteita rakennuksen laitetilojen järjestelystä. Koko
muutossuunnitelmassa on kunnioitettu rakennuksen arkkitehtuurin erityispiirteitä kuitenkin muokkaamalla
se nykypäivän julkisen rakennuksen tarpeisiin.
Diplomityön kohderakennus on poikkeuksellinen rakennus niin Helsingin kantakaupungin kuin Töölönlahden
alueen ympäristössä. Rautatieinfrastruktuuriin kuuluvaa 70-luvun rakennusta ei ole suojeltu tai
sen tulevaisuudesta käyty julkista keskustelua. Työn tavoitteena on todeta rakennuksen arvo ja tarjota
esimerkki ennakoivasta muutossuunnitelmasta ennen kuin tuntematon rakennus puretaan ilman julkista
keskustelua.
The purpose of this master’s thesis is to propose a new use for the Helsinki Grand Signal box which was
built in 1975 by the State Railways Building department. The building, which is located in the Linnunlaulu
area, houses an electrical system that controls the switches and signalling for the Helsinki area
railways. During the 21st century several studies have been made about replacing the outdated machinery
that has been in continuous use since the 1970s. Although today the date for the total renewal of the signalling
control machinery remains undecided, it is certain that it will be relocated into a different building
in the future. A railway traffic control center occupied the top floor of the building until 2009, when it was
moved to the premises of The Finnish Transport Agency in Pasila. Since then the building has remained
half empty, and it will become fully unoccupied when the signalling control is relocated.
This thesis proposes a new use for the Helsinki Grand Signal Box before a final decision about its future
has been made. This thesis begins at with the assumption that the building shall become fully vacant. My
work does not present new spaces or a new building for the signalling control machinery. First part of the
thesis consist of the historical background of the area and railway signalling control in general. Second
part focuses on architectural analysis of the building. The main sources of information for the analysis
part of this work are interviews with the building’s architects and site visits. The last part of the thesis
contemplates on how to approach the transformation of the building and finally presents a detailed transformative
design.
The thesis proposes that the signal box shall be turned into a public digital exhibition space. The concept
tries to create a new type of public exhibition building. The future exhibitions inside the building will be
realized by utilizing virtual reality and digitally projected content. The spatial concept for the exhibition
spaces is influenced by the arrangement of the signalling control relay machinery. The transformative
design strives to respect the building’s original architectural ideas while still reprogramming it to function
as a modern public building.
The Helsinki Grand Signal Box is a unique building both in the context of central Helsinki and in Töölönlahti
area. The main goal for this thesis is to state the value of this forgotten building and to present a
pre-emptive transformative design before the building is demolished without a public discussion about its
future.