Finnish landscape architects use relatively little 3D modelling during design when compared to architects. The recent arrivals of virtual reality (VR) equipment to the consumer market have brought new possibilities for 3D design, which are easier assimilated by architects who have 3D modelling knowledge. Attaining and maintaining the same level of technical modelling between design disciplines would make co-operating in joint projects more efficient.
Currently VR is used mostly as a presentational tool, but it has potential for enhancing the design process. Biggest obstacles in the integration of VR are the lack of requirement from clients and the insufficient knowledge of effective utilisation methods. External requirement for VR is not necessary, if its usage is efficient, the new methods are relatively easy to assimilate, and it gives a competitive edge.
This thesis explores how VR can enhance the landscape design process and especially from a landscape architect's point of view. The subject is at first approached with an introduction to existing design software, and then followed by a review of various design processes. From the review a suitable methodology is chosen for the qualitative case study, in which the possibilities of VR are explored.
During the case study, a conceptual development plan for Merisatama islands is created. This concept is given an abstract form by 3D modelling with the help of VR, and a key area is chosen for further development. This development process is used to demonstrate the study of elements in VR that are difficult to interpret from 2D plans, like sense of space, views and atmosphere.
The case study shows that VR can currently be effectively used for designing concrete interventions, but the research and formulation of the concept are still best to be done with conventional methods. The site characteristics and design objectives also affect the applicability of current VR methods.
The work flow with VR is not yet straightforward - for VR to give notable value to the design process, the designer must be able to use a higher variety of software, and the editing interfaces while immersed in the model in VR are still lacking in accuracy to be used effectively.
Nevertheless, VR proved to be helpful when studying the spatial composition, its relations and qualities, and the atmospheric effects of lighting and weather conditions. VR made it easier to assess the effects of different design decisions and to see the outcome before the plan is constructed.
In the future VR can offer even more to the design process as hardware and software develop, and advanced simulations will enable the study of those elements that have to be currently assessed with qualitative methods.
Suomen maisema-arkkitehdit käyttävät suunnittelussa 3D-mallintamista arkkitehteihin verrattuna suhteellisen vähän. Uusia mahdollisuuksia kolmiulotteiseen suunnitteluun tuovat viime vuosina kuluttaja-markkinoille saapuneet virtuaalitodellisuuslaitteistot, joiden käyttöönottoon 3D-mallintamisen hallitsevilla arkkitehdeillä on paremmat edellytykset. Saman mallinnusteknisen tason saavuttaminen ja ylläpito eri suunnittelijaosapuolten välillä sujuvoittaisi yhteistyötä yhteisissä projekteissa.
Tällä hetkellä virtuaalitodellisuutta (VR) käytetään enimmäkseen esitystapana, mutta sitä voisi hyödyntää myös suunnitteluprosessissa. Suurimpina esteinä ovat kysynnän puute ja puutteellinen tietotaito hyödyntämistavoista. Vähäinen kysyntä ei ole este VR:n integroimiselle osaksi suunnitteluprosessia, jos sen hyödyntäminen on resurssitehokasta, uudet työtavat suhteellisen helppoja omaksua ja se antaa etulyöntiaseman kilpailijoita vastaan.
Tämä opinnäytetyö tutkii, miten VR voi tuoda lisäarvoa maisemasuunnitteluprosessiin erityisesti maisema-arkkitehdin näkökulmasta. Aihetta lähestytään olemassa olevien suunnitteluohjelmien esittelyllä ja katsauksella erilaisiin näkemyksiin suunnitteluprosessista. Katsauksen perusteella valitaan metodologia, jota käytetään VR:n mahdollisuuksia kvalitatiivisesti tutkivassa esimerkkitapauksessa.
Esimerkkitapauksessa laaditaan Merisataman saarille konseptitasoinen suunnitelma, joka mallinnetaan yleisellä tasolla VR:ää apuna käyttäen. Tarkempaan suunnitteluun valitaan konseptin kannalta merkityksellinen kohta, jota hyödyntäen tutkitaan, miten VR:n avulla voi käsitellä sellaisia ominai-suuksia, joita on vaikea tulkita perinteisistä tasopiirustuksista, kuten tilan tuntu, näkymät ja tunnelma.
Esimerkkitapaus osoittaa, että VR:ää voi tällä hetkellä hyödyntää konkreettisten aiheiden suunnitteluun, mutta tutkimus ja konseptointi täytyy yhä tehdä perinteisin keinoin. Myös kohteen ominaisuudet ja suunnittelun tavoitteet vaikuttavat VR:n käyttökelpoisuuteen.
VR:n hyödyntäminen ei ole vielä mutkatonta – VR-laitteisto mahdollistaa suunnitelman kolmiulotteisen kokemisen, mutta ei vielä sen muokkaamista riittävän tarkasti. Jotta VR voi tuoda lisäarvoa suunnitteluprosessiin, on suunnittelijan hallittava yleistä vaatimustasoa laajempi ohjelmistokattaus.
Näistä huolimatta VR osoittautui hyödylliseksi tutkiessa tilan sommittelua, sen yhteyksiä ja ominaisuuksia, sekä valaistusta ja säätiloja osana tunnelmaa. VR auttaa hahmottamaan eri suunnitteluratkaisujen vaikutukset ja näyttää suunnitellun lopputuloksen ennen kohteen rakentamista.
Tulevaisuudessa VR tarjoaa vieläkin enemmän hyödyntämismahdollisuuksia suunnitteluprosessille, kun laitteet ja ohjelmat kehittyvät, ja simulaatioiden avulla voidaan tutkia sellaisia maisemaan vaikuttavia ominaisuuksia, joita toistaiseksi täytyy työstää kvalitatiivisin keinoin.
Submit a publication
Browse
Statistics