Healthcare professionals’ perspective on value-based development – a case study of diabetes care

Abstract

Rising healthcare costs and quality inequalities are significant global challenges. Value-based healthcare (VBHC), approach created by M. E. Porter and E.O. Teisberg, has gained both academic and managerial support in solving these challenges. The fundamental idea behind VBHC is to maximize value for patients, value measured as the health outcomes achieved per dollar spent measured at the level of medical condition for the complete cycle of care. As VBHC is an approach or strategic model, it materialises differently at different levels of healthcare systems, and surprisingly little research exists currently at healthcare professionals’ level.

This thesis studies healthcare professionals’ perspective on value-based development and especially on utilisation of value-based information systems which are of high significance in enabling value-based development as measuring outcomes and costs would be impossible without these systems. More specifically, healthcare professionals’ perceptions (1) on value-based care practices, (2) on implementation practices supporting their utilisation of a value-based information system, and (3) on the potential of a value-based information system in improving care, are studied. This research is a single case study conducted in relation to the diabetes care at one social and healthcare district in Finland prior a value-based system implementation in diabetes care. As a data collection method an online questionnaire was sent to all healthcare professionals treating patients with diabetes in the area and to their supervisors, altogether 170 professionals. The questionnaire received a response rate of 51%.

It was found that healthcare professionals had generally positive perspective towards value-based practices and they were interested in utilising value-based information but some differences between occupation groups existed. From several implementation practices, especially, support in interpretation of outcomes, communality of use, and sustainability of use were seen important to foster utilisation of a value-based information system. Finally, several themes emerged, how a value-based information system has potential in improving the processes, measurements and health outcomes of diabetes care, corroborating to existing literature.

In addition, this thesis contributes to the current knowledge by combining implementation and VBHC literature, and providing information about implementation practices supporting the use of a system which use is not core for the job requirements of the users. Moreover, connection between value-based development and benchmarking was noticed, providing an avenue for further research. Finally, next steps for managers to foster value-based development in the case organisation are presented based on the dimensions of purposeful action.

Kasvavat kustannukset ja epätasa-arvo hoidon laadussa ovat merkittäviä ongelmia terveydenhuollossa kansainvälisesti. M.E. Porterin ja E.O. Teisbergin luoma malli, vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto, on saanut osakseen vahvaa akateemista ja liikkeenjohdollista tukea näiden ongelmien ratkaisemisessa. Vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon keskeinen ajatus on tuottaa mahdollisimman paljon arvoa potilaille, mikä mitataan saavutettujen terveysvaikutusten suhteena kustannuksiin tietyn tilan hoidossa koko hoitosyklin ajalta. Koska vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto on lähestymistapa tai strateginen malli, se konkretisoituu eri tavalla terveydenhuoltojärjestelmän eri tasoilla, ja yllättävän vähän tutkimusta on tehty terveydenhuollon ammattilaisten tasolla.

Tämä työ tutkii terveydenhuollon ammattilaisten näkemystä vaikuttavuusperusteiseen kehittämiseen ja erityisesti vaikuttavuusperusteisen tietojärjestelmän hyödyntämiseen, millä on suuri merkitys vaikuttavuusperusteisessa kehittämisessä, sillä vaikutusten ja kustannusten mittaaminen ei olisi mahdollista ilman näitä järjestelmiä. Tarkemmalla tasolla tutkitaan ammattilaisten näkemystä (1) vaikuttavuusperusteisista käytänteistä, (2) vaikuttavuusperusteisen tietojärjestelmän hyötykäyttöä tukevista käyttöönoton käytänteistä, ja (3) vaikuttavuusperusteisen tietojärjestelmän mahdollisuuksista parantaa annettua hoitoa. Tämä tutkimus toteutettiin yksittäisenä tapaustutkimuksena koskien diabeteksen hoitoa yhdellä Suomen sairaanhoitoalueista, joka oli ottamassa käyttöön vaikuttavuusperusteisen tietojärjestelmän diabeteksen hoidossa. Tieto kerättiin lähettämällä internet-pohjainen kyselylomake kaikille diabeteksen hoidossa mukana oleville ammattilaisille ja heidän esimiehilleen alueella, yhteensä 170 ammattilaiselle. Vastausprosentti oli 51%.

Löydöksinä havaittiin, että ammattilaisilla oli yleisesti positiivinen näkemys vaikuttavuusperusteisiin käytäntöihin ja he olivat kiinnostuneita hyötykäyttämään vaikuttavuusperusteista tietoa, mutta ammattiryhmien välillä oli myös eroja. Useista järjestelmän hyötykäyttöä edistävistä käyttöönoton käytänteistä tärkeimmiksi nousivat tuki vaikuttavuustiedon tulkinnassa, sekä käytön yhteisöllisyys ja pysyvyys. Viimeiseksi löydöksinä nousi esille useita teemoja vahvistaen olemassa olevaa kirjallisuutta siitä, miten vaikuttavuusperusteinen tietojärjestelmä voi mahdollisesti parantaa diabeteksen hoidon prosesseja, mittaamista ja terveysvaikutuksia.

Tämä työ myös lisää tietoa yhdistämällä implementaatio- ja vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon kirjallisuuden sekä esittelemällä käyttöönoton käytänteitä, jotka voivat tukea yleisestikin järjestelmän, joka ei ole keskeisessä osassa käyttäjien työtä, käyttöä. Lisäksi löydöksistä noussut havainto vaikuttavuusperusteisen kehittämisen ja benchmarkingin yhteydestä tarjoaa mielenkiintoisen jatkotutkimusaiheen. Viimeiseksi työssä esitellään muutamia liikkeenjohdollisia suosituksia, kuinka vaikuttavuusperusteista kehittämistä voidaan edistää tutkitussa organisaatiossa pohjautuen tarkoituksellisen toiminnan eri osa-alueisiin.