Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta tie- ja katurakentamisessa

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor zu Castell-Rudenhausen, Malin
dc.contributor.advisor Dettenborn, Taavi
dc.contributor.author Teittinen, Tuuli
dc.date.accessioned 2019-03-17T16:06:17Z
dc.date.available 2019-03-17T16:06:17Z
dc.date.issued 2019-03-11
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/37164
dc.description Opinnäytetiedoston kansilehdellä väärä vuosiluku. fi
dc.description.abstract Infra-alalla on havaittu tarve kehittää menetelmiä, joilla voidaan arvioida infrarakentamisen ympäristökestävyyttä. Erityisesti uusiomateriaalien huomioiminen päästölaskennassa on melko uusi asia, johon ei ole vielä olemassa yhtenäisiä menettelytapoja. Tämän diplomityön tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten infrarakentamisen päästölaskentaa tulisi kehittää. Diplomityössä selvitettiin asiantuntijahaastattelujen avulla, mitkä ovat tärkeimpiä infrarakentamisen ympäristökestävyysindikaattoreita. Päästölaskentaesimerkin avulla tarkasteltiin, miten uusiomateriaalien käyttö vaikuttaa tiehankkeen rakentamisvaiheen CO2-päästöihin ja miten se, mitkä kaikki uusiomateriaalien elinkaaren vaiheet otetaan huomioon päästölaskennassa, vaikuttaa päästölaskennan tuloksiin. Diplomityössä tehtyjen asiantuntijahaastattelujen perusteella kasvihuonekaasupäästöjä kuvaavat indikaattorit ovat tällä hetkellä tärkeimpiä infrarakentamisen ympäristökestävyysindikaattoreita. Haastateltavien mukaan infrahankkeiden ympäristökestävyystarkasteluissa on hyvä käyttää myös resurssi- ja materiaalitehokkuutta kuvaavia indikaattoreita. Diplomityön päästölaskentaesimerkin tulosten mukaan uusiomateriaalien käytöllä voidaan vähentää hankkeen CO2-päästöjä. Laskentaesimerkissä betonimurskeelle tehdyssä tarkastelussa kuitenkin huomattiin, että se, mitkä kaikki uusiomateriaalien elinkaaren vaiheet otetaan huomioon päästölaskennassa, voi vaikuttaa huomattavasti päästölaskennan tuloksiin. Uusiomateriaalien valmistuksen ja jalostamisen päästöjen allokoiminen edellisen prosessin (prosessin, josta uusiomateriaali on peräisin) päästöihin, tuo uusiomateriaaleille etua vertailtaessa niiden päästöjä perinteisiin materiaaleihin. Infrarakentamisessa kuljetukset ovat suurten materiaalimäärien takia suuressa roolissa päästöjen muodostumisessa. Betonimurskeen osalta päästölaskennan tuloksiin vaikuttaa erityisesti se, miten huomioidaan betonimurskeen kyky sitoa hiilidioksidia. Diplomityön johtopäätös on, että kansallinen ohjeistus infrarakentamisen päästölaskennan suorittamisesta olisi tarpeen. Ohjeistusta tarvittaisiin ainakin siitä, mitkä kaikki uusiomateriaalien elinkaaren vaiheet päästölaskennasta tulee huomioida, miten betonimurskeen hiilensidontakyky tulee ottaa huomioon, mitä tietolähteitä päästölaskennassa tulee käyttää ja mitkä kaikki työmaatoiminnot päästölaskennassa tulee ottaa huomioon. fi
dc.description.abstract The need for developing methods to assess environmental sustainability of infrastructure construction has been identified in the infrastructure sector. In particular, the inclusion of secondary materials in emissions calculations is a rather new issue that does not yet have uniform practices. The purpose of this thesis was to provide information on how the emission calculation of infrastructure construction should be developed. Expert interviews were used to examine what are the most important environmental sustainability indicators of infrastructure construction. An emission calculation example was conducted to find out how the use of secondary materials affects CO2 emissions of the construction phase of a road project, and how the inclusion of different life cycle phases of secondary materials affects the results of the emission calculation. Based on the expert interviews, the greenhouse gas emission indicators are currently the most important environmental sustainability indicators for infrastructure construction. Using of indicators describing resource and material efficiency is also advisable. According to the results of the emission calculation, the use of alternative materials can reduce the CO2 emissions of the project. However, it was noted that the results of the emission calculation can vary significantly depending on which phases of the secondary materials’ life cycle have been taken into account. Allocating emissions from the production and processing of secondary materials to emissions from the previous process (the process from which the secondary material originates) brings an advantage to the secondary materials when comparing their emissions to conventional materials. Due to the large amount of materials used, transportation forms a major part of the emissions of the construction phase of an infrastructure. Concerning the emissions of crushed concrete aggregate, the inclusion of the CO2 capture of concrete is a factor affecting the results of the emission calculations. The thesis concludes that there is a need for national guidance on the calculation of emissions from infrastructure construction. Guidance would be needed, at least, on the following issues: which life cycle phases of secondary materials should be taken into account in the emission calculation, how to take into account the carbon binding capacity of crushed concrete aggregate, which data sources should be used and which operations at the construction site should be taken into account in the emission calculation. en
dc.format.extent 76 + 8
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta tie- ja katurakentamisessa fi
dc.title Environmental impact indicators and emission calculations in road construction when using secondary raw materials en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Insinööritieteiden korkeakoulu fi
dc.subject.keyword uusiomaarakentaminen fi
dc.subject.keyword uusiomateriaalit fi
dc.subject.keyword ympäristökestävyys fi
dc.subject.keyword päästölaskenta fi
dc.subject.keyword tierakentaminen fi
dc.subject.keyword ympäristökestävyysindikaattorit fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201903172304
dc.programme.major Water and Environmental Engineering fi
dc.programme.mcode fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Diplomityö fi
dc.contributor.supervisor Sorvari, Jaana
dc.programme Master's Programme in Water and Environmental Engineering (WAT) fi
local.aalto.electroniconly yes
local.aalto.openaccess yes
dc.description.notification Opinnäytetiedoston kansilehdellä väärä vuosiluku. fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse