Tervetuloa Poppooseen! – Toimintatutkimus perhetaidekerhopilotin suunnittelu- ja toteutusprosessista

Abstract

Tutkielman taustalla oli huomio eri-ikäisiä yhdistävän taidetoiminnan vähäisyydestä kuvataidekasvatuksen kentällä. Taustakartoitus osoitti, että taideharrastukset on usein suunnattu tietylle ikä- tai asiakasryhmälle. Koko perheelle suunnattu toiminta on marginaalista.

Tutkielman tehtävänä oli tehdä näkyväksi perhetaidekasvatuksen potentiaali käytännön kokeilun avulla. Tavoitteena oli kehittää ikäryhmiä integroivan taideopetuksen toimintamallia, jossa ihmisten erilaisuus nähdään voimavarana ja opetuksen suunnittelun lähtökohtana.

Kehittämäni toimintamalli haastoi formaalin taideopetuksen konventioita ja pyrki tekemään yhdessä taiteilusta saavutettavaa sekä perheiden vuorovaikutusta rikastuttavaa. Tutkimukselliseksi lähestymistavaksi valikoitui kriittinen toimintatutkimus. Tutkielman aineisto on prosessikuvaus,joka koostuu Poppoo-nimisen perhetaidekerhon suunnittelusta, toteutuksesta ja dokumentoinnista Käpylän kirjastossa.

Projekti rakentui yhteistyössä kirjaston henkilökunnan ja muiden alueen toimintakulttuuria tuntevien tahojen kanssa. Kasvatus- ja sosiaalitieteitä sekä psykologiaa yhdistävä perhetutkimus lisäsi ymmärrystä lapsiperheiden arjesta ja erityisesti ajankäyttöön liittyvistä haasteista.

Perhetaidekokeilu muodostui kuudesta itsenäisestä taidetyöpajasta. Yksinkertaiset, matalan kynnyksen tehtävät, osallistava opettaminen ja leikkisyys sopivat monen ikäisille osallistujille. Ohjaaminen vaati joustavuutta ja kykyä huomioida erilaisia osallistujia. Taiteellinen työskentely ja rento ilmapiiri avasivat monille osallistujille mahdollisuuden toimia totutusta poikkeavalla tavalla ja ottaa vaivatta kontaktia myös ennestään tuntemattomiin ihmisiin. Palautteiden perusteella osallistujat kokivat toiminnan virkistäväksi, monipuoliseksi ja perheelle merkitykselliseksi. Myös kirjaston henkilökunta toivoi toiminnalle jatkoa.

Työskentelyn erityisyys piilee siinä, että perheen jäsenet voivat palata taiteellisen työskentelyn kautta syntyneisiin kokemuksiin myöhemmin. Yhteisen kokemuksen muisteleminen ja siitä keskusteleminen vanhemman kanssa syventävät lapsen kokemusta taiteellisesta työskentelystä sekä tässä kokeilussa kirjastosta.

Uudenlaisen toimintamallin vakiintuminen vie aikaa, mutta kokeilun tulokset olivat erittäin kannustavia. Toiminnan ikärajaus ja ansaintamalli vaativat vielä pohdintaa. Tutkielma rohkaisee taidekasvattajia työstämään perhetaidekasvatuksen toimintamallia.

The thesis was based on the observation that recreational art education is often targeted at particular age group or customer group. The background survey preceding the thesis showed that supply of activities that combine participants from different ages is limited and family-oriented art education is marginal.

The aim of the thesis was to demonstrate the potential of family-oriented art education through teaching experiment, where the diversity of participants was seen as resource and a basis of the planning. The goal was to enrich the interaction between family members through art activities.

The approach to the study was critical action research that challenged conventions of formal art education in a practical manner. Thesis material consists of the design, implementation and documentation of the Family Art Club Poppoo organized in Käpylä Library.

The project was structured in collaboration with the library staff and other stakeholders that know the local people and culture. The family studies, which combines education and social sciences and psychology, increased the understanding of family welfare and challenges.

A family art experiment consisted of six independent art workshops. Teaching required flexibility and the ability to consider the diversity of the group. Simple low-threshold tasks such as collages were suitable for many ages. Participatory teaching, playfulness and relaxed atmosphere supported the positive interaction in the group. Based on the feedback given by the participants making art together was refreshing, diverse and meaningful for the families. The library staff was also pleased with the cooperation.

The experience of making art together is special because family members can return to experiences that have arisen through artistic work. Remembering experience with a parent affirms child’s relation to art.

It takes time to stabilize the new operating model, but the results of the experiment are very supportive. The age range and the earning model require further reflection. Thesis encourages art educators to participate in developing the family-oriented art education.