Tingles, tea boxes and sticky sounds – ASMR read diffractively with agential realism

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Sederholm, Helena
dc.contributor.author Nissinen, Iida
dc.date.accessioned 2019-01-17T09:23:32Z
dc.date.available 2019-01-17T09:23:32Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/36082
dc.description.abstract In this thesis, I contemplate a phenomenon called ‘ASMR’ through and with a few of the most prominent concepts of a new material feminist scholar and theoretical physicist Karen Barad. The chosen theory, agential realism, merges physics and metaphysics and proposes a fresh and comprehensive contribution on how matter matters, and how agency is produced in material discursive practices involving ”human” and ”nonhuman” participants. Agential realism is formed in critical conversations with contemporary physics, science studies, (intersectional) feminist, posthumanist, and post-structuralist theories. Intra-action, matter, and agency are core concepts of agential realism, which is not realism toward entities (things), but realism toward phenomena. ASMR (’Autonomous Sensory Meridian Response’) is still a somewhat inscrutable topic, although it has become more and more recognized in public conversations. A bodily characteristic of ASMR is reported to be a pleasurable (non-sexual) tingly sensation, experienced in relaxed situations and triggered by certain multisensory stimuli. Private vloggers, playfully calling themselves as ASMRtists, are uploading millions of ASMR videos to spark tingles in the spectator. A YouTube community has formed around the phenomenon. Themes of ASMR videos vary from imaginary medical appointments to seemingly absurd play with household items. Peculiar to the videos is that they feature extraordinarily intent and durational engagements with ”human,” ”nonhuman,” ”animate” and ”inanimate” objects and materials (for example with human hair, light bulbs, foreign words, and velvet). At its simplest, ASMR can be defined as an example of visual subculture: ASMR videos are user-created content on YouTube, which is a site of participatory culture online. ASMR is a topical example of the emergence of phenomena in this era. Advertisements, opinions, politics, consumerism, resistance, trends, idolization and ideals are all entangled on YouTube channels. Making a living as a professional YouTuber has become an increasingly common wish for one’s occupation, alongside the more traditional aspirations to become an actor or a teacher. Research in art education, then, is a critical prospect towards and within (visual) culture; it is and should be attentive to the practices and relations that constitute matter and meaning. Posthumanist discourses, emerging with new formulations of feminisms, as well as theories that account for materiality again, are influencing today’s art education. My challenge is to expand the instantaneous perception of the ASMR phenomenon as a mere example of human culture’s production, a bunch of YouTube videos, and a human-centric physical-emotional sensorial experience. In this thesis, I contemplate how intra-active entanglements and the production of agency materializes and manifests in the ASMR phenomenon. I’m not only interested in what is produced as part of ASMR, but how it is produced. My method is diffractive reading, which can also be phrased as ”thinking the theory” (agential realism) ”while reading the data” (ASMR phenomenon, with two exemplary videos serving as concrete examples of the genre). As I get entangled with ASMR, I strive to think with and within the box, as much as from outside it. en
dc.description.abstract Opinnäytteessäni tarkastelen teoreettisen fyysikon ja uusmaterialistisen feministitutkijan Karen Baradin käsitteiden kautta ilmiötä nimeltä ASMR. Baradin teoria, agential realism (suom. agentiaalinen realismi), on kokonaisvaltainen ontologia, joka on muotoiltu kriittisessä vuoropuhelussa nykyfysiikan, tieteentutkimuksen, (intersektionaalisen) feminismin, sekä posthumanististen ja jälkistrukturalististen teorioiden kanssa. Agentiaalinen realismi sulauttaa kvanttifysiikan tulkinnat ja metafysiikan peruskysymykset yhteen, ja ottaa kantaa todellisuuden materiaalisuuteen ja materian merkitykseen. Teoria pyrkii selittämään toimijuuden (agency) materiaalis-diskursiivista toteutumista ilmiöissä, joihin kuuluu sekä ”inhimillisiä” (human) että ”muita kuin inhimillisiä” (nonhuman / other-than-human) osallistumisia. Agentiaalinen realismi ei ole entiteettien realismia, vaan sen sijaan se käsittää ilmiöiden olevan todellisuuden perusyksiköitä. ASMR (sanoista ’Autonomous Sensory Meridian Response’) on melko tutkimaton, suhteellisen hiljattain tunnistettu ja tunnustettu ilmiö, joka on viime vuosina alkanut herättää kiinnostusta julkisessa keskustelussa. ASMR-ilmiön ytimessä on spesifi, kihelmöivä hyvänolontunne (tyypillisesti ei seksuaalinen), joka koetaan rentouttavissa tilanteissa tiettyjen moniaististen ärsykkeiden yhteydessä.Yksityiset videoblokkaajat, jotka ovat leikkisästi nimenneet itsensä ASMRtisteiksi, lataavat miljoonia videoita YouTubeen, tarkoituksenaan synnyttää ASMR-kokemus katsojassa. Ilmiön ympärille onkin syntynyt nettiyhteisö, jonka keskiössä ovat ASMR-videot. Videoiden teemat vaihtelevat kuvitteellisista lääkärikäynneistä näennäisen absurdeihin leikkeihin tyypillisesti taloustavaroiden, tai vaikkapa ruoan kanssa. Erityistä videoiden sisällöissä onkin intensiivinen ja tarkoituksellisen pitkäkestoinen antautuminen kanssaoloon ”inhimillisten”, ”ei-inhimillisten”, ”elävien” ja ”elottomien” objektien ja materian kanssa (video saattaa esimerkiksi kulua hiusten, hehkulamppujen, vieraskielisten sanojen tai sametin parissa). Ykskantaan ASMR-ilmiön voisi lukea visuaalisen alakulttuurin muodoksi: ASMR-videot ovat itsetuotettua sisältöä YouTubessa, joka on eräs osallistavan online-kulttuurin areenoista. ASMR on kiinnostava esimerkki ilmiöiden toteutumisesta ja leviämisestä tässä ajassa. Mainonta, mielipiteet, politiikka, kuluttaminen, vastustaminen, trendit, ihanteet ja idolisointi ovat kietoutuneet YouTube-kanavilla. Itsensä elättäminen ”tubettajana” on yhä tyypillisempi toiveammatti perinteisen näyttelijän tai opettajantyön ohella. Taidekasvatuksella tehdyn tutkimuksen pitäisi ottaa kriittinen tarkastelukulma (visuaaliseen) kulttuuriin, jonka erottamattomana osana niin taide, kuin taidekasvatus toteutuvat. Tämä kriittinen suhtautuminen tarkoittaa virittäytymistä (visuaalisen) kulttuurin käytäntöihin ja suhteellisuuksiin, joissa materia ja merkitys toteutuvat ja tapahtuvat. Posthumanistiset ja feministiset diskurssit, sekä uusmaterialistiset teoriat ovat osa myös tämän päivän taidekasvatusfilosofiaa. Tässä tutkielmassa laajennan ihmiskeskeistä käsitystä ASMR-ilmiöstä silkkana kulttuurin tuotteena, fyysis-emotionaalisena aistikokemuksena, tai joukkona erikoisia YouTube-videoita.Tutkin Baradin käsitteillä miten, ja millaisissa intra-aktioissa (ei vuoro-, vaan kanssavaikutuksissa) toimijuus materialisoituu ja manifestoituu ASMR-ilmiön kontekstissa. Metodini on diffraktiivinen: olennaista on, että oivallukset eivät synny pelkästä aineistosta, ja sitten selity teorialla, eikä teoria määritä huomionarvoisia havaintoja, vaan teoria, aineisto (keskeisimpänä kaksi ASMR-ilmiöön kuuluvaa videota), ja minä toimimme kanssavaikutuksessa.
dc.format.extent 129 + 11
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso en en
dc.title Tingles, tea boxes and sticky sounds – ASMR read diffractively with agential realism en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Department of Art en
dc.contributor.department Taiteen laitos fi
dc.subject.keyword ASMR en
dc.subject.keyword human en
dc.subject.keyword nonhuman en
dc.subject.keyword new materialism en
dc.subject.keyword agential realism en
dc.subject.keyword materia en
dc.subject.keyword agency en
dc.subject.keyword intra-action en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201901171261
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Sederholm, Helena
dc.programme Kuvataidekasvatus fi
dc.programme Art Education en


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account