Onko pakko suunnitella? - Näkökulmia liiketoiminnan suunnitteluun aloittavissa yrityksissä

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Yli-Kauhaluoma, Sari
dc.contributor.author Karjalainen, Perttu
dc.date.accessioned 2019-01-11T17:00:06Z
dc.date.available 2019-01-11T17:00:06Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/35890
dc.description.abstract Äärimmäinen epävarmuus, nopeat muutokset ja resurssivaje asettavat yrittäjän erittäin vaikeaan tilanteeseen (Baum & Locke, 2004). Yleisin ohje, jota aloittaville yrittäjille annetaan, on että heidän tulisi kirjoittaa liiketoimintasuunnitelma, eli tiekartta, joka kattaa yrityksen ensimmäiset vuodet ja kuvaa strategian ja resurssit, joilla yritystoimintaa lähdetään toteuttamaan (Lange et al. 2007). Empiirisissä tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että enemmistö menestyneistä yrityksistä ei tehnyt aloitusvaiheessa liiketoimintasuunnitelmaa (Chwolka et al. 2012). Tämän seuraksena yrittäjille on alettu suosittelemaan ”just do it” -lähestymistä ja yksityiskohtaisen suunnittelun ohittamista (Lange et al. 2007). Akateeminen suunnittelu vastaan toiminta -keskustelu on jatkunut yrittäjyyden kontekstissa pitkään, ja aiheesta on julkaistu monia empiirisiä tutkimuksia, joissa on pyritty selvittämään suunnittelun ja liiketoiminnallisen menestyksen välistä suhdetta. Nämä tutkimukset ovat tuottaneet hajanaisia tuloksia, eikä tiedeyhteisö ole voinut todistaa kumpaakaan näkökulmaa toista paremmaksi (Brinckmann et al. 2010). Planning school –koulukunta esittää, että suunnittelu lisää toiminnan tehokkuutta ja edistävää päämäärien saavuttamista (Ansoff, 1991). Learning school –koulukunta puolestaan esittää, että liiketoiminnan suunnittelun sijaan vajavaiset resurssit kannattaa ohjata suoraan toimintaan (Lange et al. 2007). Suunnittelu ja oppiminen asettuvat molemmat liiketoiminnan kehittämisen laajempaan prosessiin, eikä kumpikaan voi olla olemassa ilman toista (Mintzberg, 1989). Brinckmann et al. lähestyivät suunnittelua yrittämisen kontekstissa kyllä vai ei kysymyksenä, mutta päätyvät ehdottamaan dynaamisuuteen ja samanaikaisuuteen perustuvaa oppimisen ja suunnittelun mallia. Yrittämistä ei tule tarkastella prosessina, jossa suunnittelu ja tekeminen ovat erillisiä prosesseja, jotka tapahtuvat toisistaan irrallisina. Sen sijaan suunnittelu, tekeminen ja oppiminen nivoutuvat yhdeksi sykliseksi prosessiksi (Brinckmann et al. 2010). Yrityksen näkökulmasta kysymys suunnittelun lopullisesta arvosta jää akateemisen kirjallisuuden valossa ilman tyhjentävää vastausta (Lange et al. 2007), mutta empiirisen tutkimuksen valossa voidaan todeta, että suunnittelu on arvokasta ja formaalit toimintatavat, kuten yrityksen tulevaisuuden suunnitteluun keskittyvät kokoukset ovat hyödyllisiä ja saattavat parantaa yrityksen menestystä. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen ei sen sijaan näiden tutkimusten valossa välttämättä ole yrityksen menestyksen kannalta tärkeää, ellei yrityksen ole tarkoitus kerätä lähitulevaisuudessa rahoitusta esimerkiksi sijoittajilta. fi
dc.format.extent 24 + 1
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Onko pakko suunnitella? - Näkökulmia liiketoiminnan suunnitteluun aloittavissa yrityksissä fi
dc.type G1 Kandidaatintyö fi
dc.contributor.school Kauppakorkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Business en
dc.contributor.department Johtamisen laitos fi
dc.subject.keyword liiketoimintasuunnitelma fi
dc.subject.keyword suunnittelu fi
dc.subject.keyword strategia fi
dc.subject.keyword aloittava yritys fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201901111073
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.type.ontasot Kandidaatintyö fi
dc.programme Johtaminen en


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account