Maanalainen arkkitehtuuri

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Teräväinen, Helena
dc.contributor.author Auvinen, Anssi
dc.date.accessioned 2019-01-09T10:28:16Z
dc.date.available 2019-01-09T10:28:16Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/35882
dc.description.abstract Tämä kandidaattityö tutkii maanalaista arkkitehtuuria ja arkkitehtisuunnittelua suomalaisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on luoda selkeä kuva Suomessa käytössä olevista maanalaisten tilojen käyttötarkoituksista, rakennus-tyypeistä, rakennusmenetelmistä, perusmuodoista sekä arkkitehtisuunnittelukäytännöistä. Näiden lisäksi, tutkimuksella pyritään muodostamaan käsitys siitä, minkälaista on hyvä maanalainen arkkitehtuuri. Tutkimus on pääosin kirjallisuustutkielma, jota on täydennetty omakohtaisilla kokemuksilla ja esimerkkikohteiden evaluaatiolla. Lähdeaineistona on käytetty suomalaista maanalaisia tiloja käsittelevää kirjallisuutta, suomalaisia ja ulkomaa-laisia tutkimuksia ja artikkeleita sekä kohdekäyntihavaintoja. Hyvän maanalaisen arkkitehtuurin tunnistamista varten tutkimuksen aikana kehitettiin evaluaatiotaulukko, jota testattiin neljässä esimerkkikohteessa. Tutkimuksessa käytetyt esimerkkikohteet olivat Temppelinaukion kirkko, Merihaan kalliosuoja, Aviapoliksen juna-asema ja Amos Rex. Suomessa on käytössä kolme maanalaista rakennustyyppiä: upotettu, täysin maanalla ja yhdistelmätyyppi kahdesta edellisestä. Käyttötarkoituksiltaan maanalaiset tilat eivät eroa maanpäällisistä tiloista Suomessa käytännössä muuten kuin, että asuntoja maan alle ei ole vielä rakennettu. Ulkomailla sen sijaan ihmisiä asuu miljoonittain maanalaisissa asunnoissa. Rakennusmenetelmiä on Suomessa käytössä myös kolme erilaista: cut & cover -menetelmä, poraus-räjäytysmenetelmä sekä mekaaninen louhintamenetelmä. Maanalaisen tilan muoto määräytyy ensisijaisesti geologisista reunaehdoista, ja niiden rakentamiseen on käytössä niin ikään kolme peruspoikkileikkaustyyppiä: suorakaide, hevosen kenkä ja ellipsi. Arkkitehtisuunnittelu noudattaa tehtävänimiketasolla samaa prosessia kuin maan päällä, mutta insinöörien rooli on paljon merkittävämpi maanalaisessa hankkeessa ja heitä tarvitaan paljon aiemmin projektissa. He myös useasti toimivat pääsuunnittelijoina ja arkkitehti toimii yhtenä erityissuunnittelijana suunnittelutiimissä. Arkkitehtisuunnittelussa on myös paljon isoja reunaehtoja ja haasteita mitä ei ole maan päällä, kuten julkisivuttomuus tai ikkunattomuus. Onnistuakseen työssään, arkkitehdin on löydettävä näihin mahdollisimman monta ja hyvää ratkaisua. Työn tuloksena syntynyt päätelmä hyvästä arkkitehtuurista, nojaakin vahvasti tähän edellä esitettyyn ajatukseen ja mitä enemmän ja paremmin arkkitehti ratkaisee maanalaisen tilan haasteita ja hyödyntää maanalaisen tilan ainutlaatuisuutta, sitä parempaa maanalainen arkkitehtuuri on. fi
dc.format.extent 29
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Maanalainen arkkitehtuuri fi
dc.type G1 Kandidaatintyö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.subject.keyword maanalainen fi
dc.subject.keyword arkkitehtuuri fi
dc.subject.keyword arkkitehtisuunnittelu fi
dc.subject.keyword kalliorakennussuunnittelu fi
dc.subject.keyword kallio fi
dc.subject.keyword ikkunaton fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201901091065
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.type.ontasot Kandidaatintyö fi
dc.contributor.supervisor Huttunen, Hannu
dc.programme Arkkitehtuuri fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account