Sopimusperusteiset järjestelyt legaalin yrityssaneerauksen osana

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Rudanko, Matti
dc.contributor.advisor Kuoppamäki, Petri
dc.contributor.author Kahilampi, Sini
dc.date.accessioned 2019-01-04T17:02:13Z
dc.date.available 2019-01-04T17:02:13Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/35847
dc.description.abstract Yrityssaneeraukseen juuret juontavat 1990-luvun lamaan ja haastavaan taloudellisen tilanteen seurauksiin, jolloin oli muodostettava nopeasti keino pelastaa konkurssilta sellaiset yritykset, joilla hetkellisestä likviditeettikriisistä huolimatta oli mahdollisuus velkoja järjestelemällä tai muilla keinoilla palauttaa kannattavuutensa. Nyt 25 vuotta sovellettu yrityssaneerauslaki on pääosin todettu toimivaksi ja luotettavaksi menettelyksi. Jatkuvasti ja nopealla vauhdilla muuttuva toimintaympäristö vaatii kuitenkin lainsäädäntöä joustavampia tapoja järjestellä maksuvaikeuksissa olevan yrityksen tilannetta. Vapaaehtoisten ja legaalisen saneerausmenettelyiden yhdistämistä ja nopeutetun yrityssaneerausmenettelyn käyttöalaa onkin sekä lainsäätäjän että viranomaisten ohjeistamana lisätty viime vuosina. Vapaaehtoisiin yrityssaneerauksiin liittyy huomattava määrä etuja legaaliin menettelyyn verrattuna, mutta etujen lisäksi myös merkittäviä haasteita, joita molempia tässä tutkimuksessa esitellään. Vapaaehtoisten saneerausten käytöllä on saavutettavissa merkittäviä etuja etenkin legaalisaneeraukseen poikkeuksetta liittyvän maineriskin kannalta. Vapaaehtoiseen saneeraukseen ei liity samanlaista riskiä imagoon liittyen ja näin ollen vapaaehtoisessa saneerauksessa yrityksen liiketoiminnan jatkaminen on lähes normaalia, ja näin ollen usein myös liikesuhteiden jatkaminen on mahdollista. Sopimussuhteiden säilyminen tarkoittaa myös kassavirran ja tulorahoituksen tason säilymistä, mikä takaa hyvät edellytykset laadittavan maksuohjelman toteuttamiselle. Vapaaehtoisessa järjestelyssä liiketoiminnan jatkuvuudella, lyhyellä menettelyajalla ja yhteisesti sovitulla maksuohjelmalla on mahdollista merkittävästi parantaa yrityksen tervehdyttämisen edellytyksiä legaalimenettelyyn verrattuna. Vapaaehtoisia menettelyitä ei ole lain tasolla säännelty muutoin kuin yrityssaneerauslain 13 luvussa. Pääasiassa menettelyt toteutetaan yleisten periaatteiden ja sopimusoikeudellisen kehikon turvin. Etukäteen neuvotteluissa saneerauksessa osapuolten on näin ollen järjestettävä oikeussuhteensa vapaaehtoisessa menettelyssä keskinäisin sopimuksin, jotka koskevat esimerkiksi rauhoitusaikaa ja salassapitoa sekä tietojen luovutusta. Sopimuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, joista perustavanlaatuisin on se, miten kaikki osapuolet saadaan ylipäätään sitoutettua yhteiseen vapaaehtoiseen sopimukseen. Haasteita liittyy myös sopimusten ulottuvuuteen, saneerauksen toimijoiden rooleihin sekä siihen, miten lainsäädännön mukaiset legaalimenettelylle luodut mallit ja keinot soveltuvat vapaaehtoiseen järjestelyyn. Tällä hetkellä on valmisteilla Euroopan unionin direktiiviehdotus varhaisen vaiheen saneerauksesta. Ehdotuksen implementointivaiheessa on mahdollista tarkastella myös yrityssaneerauslainsäädäntöä kokonaisuudessaan. Yleisen trendin mukaista joustavuutta ja menettelyn tehokkuutta olisi toivottavaa lisätä tässä yhteydessä. Direktiiviehdotuksen lisäksi kansallisilla valinnoilla on merkitystä, ja tulevan lainsäädännön tulisi turvata insolvenssilainsäädännön mukainen tavoite tehokkaasta yrityksen saneerauksesta. fi
dc.description.abstract The roots of company restructuring lead to the depression of the 1990’s and the consequences of a challenging economic situation. A quick fix had to be found in order to save such companies that had a possibility to restore their profitability despite the lack of liquidity by rearranging debts or by other means. Now the Restructuring of Enterprises Act has been in effect for 25 year and it has been declared as a functional and reliable process. However the constantly evolving environment requires more flexible ways of reorganising a company than what legislation is. Combining volun-tary and legal reorganizational procedures and the range of application of the faster company re-organisation have been extended by the legislators and authorities during recent years. Voluntary reorganisations have a large amount of advantages compared to legal proceedings, but also some critical challenges. Both advantages and challenges are handled in this study. The use of voluntary reorganisation can have substantial advantages especially compared to the repu-tational risk associated with legal reorganisation. Voluntary reorganisation does not involve a similar risk concerning the image of the company and therefore in most cases the company can continue doing business normally and keep their business relationships intact. The preservation of agreements also means the cash flow can continue normally, which guarantees the conditions for a payment programme. In voluntary reorganisation, the continuity of business, short handling times and mutually agreed payment programme can be used to substantially improve the company’s return to health compared to legal proceedings. Voluntary proceedings are not regulated by law other than in the 13th chapter of the Restructur-ing of Enterprises Act. Mainly the proceedings are done by the usual principals and with help from contract law frame. In negotiations prior to reorganisation both parties have to arrange their legal relations by mutual agreements regarding for example stay of enforcement actions, secrecy or in-formation providing. Contracts involve uncertain factors, of which the biggest is how all parties can be obliged to a mutual, voluntary contract. There are also challenges regarding the reach of the contract, the roles of reorganisers and how the legislative models and ways of the legal proceedings can be used in voluntary reorganisation. Currently there is a suggestion for a directive in the EU regarding reorganisation in the early stage. The implementation phase of the suggestion has a pos-sibility to consider the legislation of reorganisations as a whole. The current trend of flexibility and effectiveness of the proceeding should be improved in this context. Besides the suggestion for a directive, also local choices matter and future legislation should guarantee the insolvency proceed-ings object of effective reorganisation of companies. en
dc.format.extent 64 + 10
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Sopimusperusteiset järjestelyt legaalin yrityssaneerauksen osana fi
dc.title Pre-packaged reorganisations as a part of company restructuring en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Kauppakorkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Business en
dc.contributor.department Laskentatoimen laitos fi
dc.subject.keyword yrityssaneeraus fi
dc.subject.keyword vapaaehtoinen saneeraus fi
dc.subject.keyword pre-pack fi
dc.subject.keyword rauhoitusaika fi
dc.subject.keyword insolvenssi fi
dc.subject.keyword debt restructuring fi
dc.subject.keyword voluntary restructuring fi
dc.subject.keyword stay of enforcement actions fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201901041031
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.programme Yritysjuridiikka en
dc.location P1 I fi
local.aalto.electroniconly yes
local.aalto.openaccess yes


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account