The intention of the study was to examine the productivity effects of the Management of Strategic Well-being (MSW). We were also interested in the longevity of the productivity effects and the direction of causality.
A panel database with MSW-survey data and financial accounting data from years 2008-2016 was produced to make statistical analyses. The MSW-index is based on a questionnaire directed to randomly selected Finnish companies and public organizations of all sizes since 2009. In this study, only data concerning private companies with a personnel larger than 20 and smaller than 1000 employees was used. Productivity was estimated on the basis of the reported value-added in relation to personnel costs and capital costs. The profitability was calculated as the operating profit in relation to the equivalent median of the branch of industry.
Our data indicates that there is a clear connection between the management of strategic well-being and the financial performance of the company. We found that the MSW-index correlates positively with the next year's size-adjusted productivity of the company. Good productivity precedes good management, but on the other hand, active people-related management and development leads to good productivity and profitability. Only an excellent level of the quality of people related managerial decision-making was significantly related to improved productivity. Furthermore, continuous improvement and activities to prolong work careers seemed to promote productivity.
The line managers´ competence in promoting work well-being benefitted productivity, as did the level of work-environment surveys made by the occupational health services. Combining a high level of people-related managerial decision-making and a high activity level of continuous development seems to secure a high productivity level.
The collected panel data made it possible to analyze the temporal relationships between management and productivity. We identified people-related managerial processes, which promote productivity, such as management of work-time flexibility and family-worktime relationships. Some of the MSW-processes correlated positively with the survey year productivity, such as, continuous improvement and the management of total work burden. Some of the processes, like the quality of managerial decision-making and taking account of personnel well-being in development-discussions, preceds good productivity.
Our findings imply that managers should pay attention to the skills of their personnel by pursuing profound strategic analysis and implementing systematic operative leadership. Special attention should be paid to those skills and qualifications which are relevant for the core business activities of the company. Clear decisions about the content of the goals and mutually accepted responsibilities and performance indicators are part of productive management.
We hope that our research findings and practical recommendations will inspire managers to pursue more productive management practices. We sincerely believe that an active and well-informed management of the personnel is an essential part of good and productive business management in general.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) on yhteydessä yrityksen tuottavuuteen ja kannattavuuteen sekä näiden yhteyksien pysyvyys ja mahdolliset syyseuraussuhteet.
Kohderyhmänä oli joukko suomalaisia teollisuusyrityksiä. Tieto näiden yritysten johtamiskäytänteistä oli selvitetty kyselyillä vuosina 2009-2016. Yhdistimme tämän tiedon yritysten vuoden 2008-2016 tilinpäätöstietoihin. Laskimme yritysten tuottavuuden niiden tuottaman arvonlisäykseen, henkilöstökulujen ja pääomaan pohjalta. Kannattavuutta mitattiin käyttökateprosentilla, joka suhteutettiin yrityksen toimialan mediaaniin. Näin muodostunut paneeliaineisto mahdollisti johtamisen, tuottavuuden ja kannattavuuden ajallisten yhteyksien analysoimisen.
Tutkimuksen tulosten mukaan strategisen hyvinvoinnin johtamisella ja yrityksen taloudellisella menestyksellä on selkeä yhteys. Hyvä tuottavuus osin edeltää hyvää johtamista, mutta toisaalta aktiivisella johtamis- ja kehittämistyöllä on positiivinen vaikutus tulevaan tuottavuuteen. SHJ:n prosesseista jatkuva kehittäminen ja työn kokonaiskuormituksen hallinta korreloivat kyselyvuoden tuottavuuden kanssa. Tietyt SHJ:n prosessit, kuten johdon päätösten taso ja työhyvinvoinnin huomioon ottaminen kehityskeskusteluissa puolestaan ennakoivat hyvää tuottavuutta. SHJ:n kokonaistaso korreloi positiivisesti kyselyvuotta seuraavan vuoden tuottavuuden kanssa.
Johdon henkilöstöä koskevien päätösten korkea taso ja yhdessä jatkuvan kehittämisen aktiivisuus muodostivat tehokkaan mallin johtamiselle, joka lisäsi tuottavuutta ja kannattavuutta. Esimiesten osaaminen työhyvinvoinnin edistämisessä tuki tuottavuutta, kuten myös työterveyshuollon työpaikkaselvitysten aktiivisuus.
Tulosten pohjalta suosittelemme, että yrityksessä tarvittavaa henkilöstön kyvykkyyksiä tarkastellaan strategian pohjalta ja näitä kyvykkyyksiä kehitetään määrätietoisesti. Hyvään johtamiseen kuuluu johdon päättämät tavoitteet, toimintavastuut ja mittareihin perustuva seuranta, joilla varmistetaan kyvykkyyksien kehittyminen. Kehittämistyö tulee olla aktiivista ja jatkuvaa. Muutoksia tulee analysoida kokonaisvaltaisesti yhdistäen tieto kyvykkyyksistä, tuottavuudesta ja kannattavuudesta.
Toivomme, että tutkimuksen tulokset ja antamamme suositukset tukevat osaltaan suomalaisen elinkeinoelämän tuottavuuden kasvua. Menestyvä suomalainen yritys tarvitsee tuotannon ja liiketoiminnan johtamisen rinnalla aktiivista henkilöstön johtamista.
Submit a publication
Browse
Statistics