Näkökulmia työhyvinvoinnista: Diskurssianalyysi henkilöstöjohtajien haastatteluista

Abstract

NÄKÖKULMIA TYÖHYVINVOINNISTA Diskurssianalyysi henkilöstöjohtajien haastatteluista

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tausta ja tavoite

Työelämän toimintaympäristö on muuttunut viimeisten vuosikymmenten ja etenkin 2000-luvun aikana paljon. Toimintaympäristön jatkuva muutos on luonut ihmisille ja organisaatioille mahdollisuuksia, mutta samalla se on myös vaatinut niiltä paljon. Henkilöstön hyvinvointia voidaan pitää organisaatioiden menestymisen edellytyksenä ja siksi työhyvinvointi onkin noussut erittäin tärkeään asemaan nyky-yhteiskunnan organisaatioissa. Työhyvinvoinnin käsite on muuttunut vuosien saatossa paljon, eikä sille vieläkään ole yhtä yksiselitteistä määritelmää. Määritelmä riippuu siitä mistä näkökulmasta sitä tarkastellaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa aiheeseen diskurssianalyyttinen näkökulma, ja selvittää miten henkilöstöjohtajat rakentavat työhyvinvoinnin todellisuutta puheillaan.

Tutkimuksen aineisto ja toteutustapa

Tutkimuksen aineisto koostuu kahdenkymmenenviiden henkilöstöjohtajan haastatteluista, jotka toteutin puhelinhaastatteluina. Analysoin aineistoni diskurssianalyysin avulla, ja pyrin havaitsemaan haastattelemieni henkilöstöjohtajien puheista erilaisia näkökulmia työhyvinvoinnista.

Tutkimuksen tulokset

Analyysini tuloksena olen hahmottanut henkilöstöjohtajien puheista viisi erilaista diskurssia tyohyvinvoinnista. Nämä diskurssit olivat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin diskurssi, yksilölähtöisen työhyvinvoinnin diskurssi, johtamiskeskeinen työhyvinvoinnin diskurssi, fyysisen työhyvinvoinnin diskurssi sekä työnantajakeskeinen työhyvinvoinnin diskurssi. Kukin diskurssi koostuu erilaisista työhyvinvoinnin tekijöistä ja niiden keskeiset käsitteet vaihtelevat näiden tekijöiden mukaan.

Avainsanat

Työhyvinvointi, työelämän toimintaympäristö, henkilöstöjohtaja, diskurssi ja diskurssianalyysi