From visual perception to user experience - Measurement & modeling

Abstract

This doctoral dissertation consists of a summary and five articles published in scientific journals. Each of the publications describes an experiment that deals with measuring and modeling different aspects of visual perception and user experience. The first experiment concentrated on measuring and modeling the relationships between the properties of photographic images and the colorperceptions that they evoke in varying viewing conditions. The results support the feasibility of using color appearance modeling for automatically adapting the output of self-luminous displaysto varying ambient lighting conditions, to maintain the perceived colors approximately constant despite illumination-induced shifts in the adaptation state of the viewer's visual system. Three of the experiments compared product or service variants in different application areas in terms of their visually perceived attributes and relevant user experience dimensions. A psychometric experiment showed how different material choices and printing techniques affected the visual attributes of printed point-of-purchase displays and contributed to the mental impressions that consumers associated with the displays. A multipart experiment that compared the experiences of reading narrative stories either digitally from a tablet device or from a printed book found differences in the mental impressions that the participants associated with the two reading platforms generally. However, the overall results of the study suggest that digital book reading experiences on tablet devices are not considerably worse than printed book reading experiences,in contrast to some earlier studies and the preconceptions of the participants of our study. Another multipart experiment compared reading experiences of different digital news publication designsand a printed newspaper, examining the relevant news reading dimensions affected by visual design choices. The study identified two distinct groups of readers, with different news readingstyles and preferences of digital news service designs. The fifth study introduced and tested a graphical data collection method for assessing perceived attributes of products, services, and concepts in web surveys. Considerably lower drop-out rate was achieved with the proposed ratingscale than with a conventional text-based survey. Common to all five experiments is the experience mapping approach that seeks to model and describe the relationships between different properties of products and services, their visually perceived attributes and the experiences that they evoke.The experiments suggest that in specific cases it is feasible to use the experience mapping approach directly to guide the iterative design process, by changing the properties of the product or serviceto shift user perceptions and experiences in the desired direction. Generally, however, the relationships between concrete design variables, perceived attributes, and user experience dimensions become so complex that considerable designer discretion and expertise is still needed to mold the user experience of a product or service in the desired way.

Tämä väitöskirja koostuu tiivistelmästä ja viidestä tieteellisessä aikakausjulkaisussa julkaistustaartikkelista. Kukin artikkeli kuvaa visuaalista vaikutelmaa ja käyttäjäkokemusta eri näkökulmista tarkastelleen kokeellisen tutkielman. Ensimmäinen koe keskittyi valokuvien ja niiden erilaisissa katseluoloissa tuottamien värivaikutelmien yhteyksien mittaamiseen ja mallintamiseen. Tulosten perusteella värivaikutelmamallinnuksen keinoin on mahdollista sopeuttaa itsevalaisevien näyttöjenvärintoistoa vallitsevaan ympäristön valaistukseen, niin havaitut värit pysyvät likimäärin muuttu-mattomina valaistuksen muutoksista huolimatta. Kolme koetta vertaili erilaisia tuote- ja palveluversioita niiden visuaalisten ominaisuuksien ja relevanttien käyttäjäkokemusdimensioiden perusteella. Psykometrinen koe osoitti miten erilaiset materiaalivalinnat ja painomenetelmät vaikuttavat painettujen myymälänäyttöjen visuaalisiin ominaisuuksiin ja kuluttajien niihin yhdistämiin mielikuviin. Kertomuksellisten tarinoiden lukukokemusta painetusta kirjasta tai digitaalisesti taulutietokoneelta luettuna verranneessa moniosaisessa kokeessa havaittiin eroja näihin kahteen lukualustaan yleisesti yhdistettävissä mielikuvissa. Kuitenkin, kokonaisuutena kokeen tulokset viittasivat siihen, että taulutietokoneelta luettujen digitaalisten kirjojen lukukokemukset eivät ole merkittävästi huonompia kuin painettujen kirjojen lukukokemukset, mikä on joidenkin aiempien tutkimusten ja kokeemme osallistujien ennakkokäsitysten vastainen tulos. Toinen moniosainen koe vertasi digitaalisten uutisjulkaisuversioiden ja painetun sanomalehden käyttäjäkokemuksia, tarkastellen ulkoasun ja sommittelun vaikutusta käyttäjäkokemusdimensioihin. Tutkimus tunnisti kaksi toisistaan erottuvaa lukijaryhmää, joilla on keskenään erilaiset uutistenlukutottumukset ja preferenssit digitaalisten uutispalveluiden muotoilun suhteen. Viides tutkielma esitteli ja testasi graafisen datankeruumenetelmän tuotteiden ja palveluiden havaittujen ominaisuuksien arvioimiseksi webkyselytutkimuksissa. Menetelmällä saavutettiin huomattavasti alempi keskeyttämisprosentti vastaajien keskuudessa kuin tavanomaisella tekstipohjaisella kyselylomakkeella. Yhteistä kaikille kokeille on lähestymistapa käyttäjäkokemusten kuvaamiseen. Lähestymistavassa pyritään mallintamaan ja kuvailemaan tuotteiden ja palveluiden suunnitteluparametrien, visuaalisten ominaisuuksien sekä niiden tuottaminen käyttäjäkokemusten välisiä suhteita. Kokeet viittaavat siihen, että tietyissä tapauksissa lähestymistapaa on mahdollista käyttää suoraan ohjaamaan iteratiivista suunnitteluprosessia, muokkaamalla tuotteen tai palvelun tiettyjä suunnitteluparametreja niin että käyttäjien havainnot ja kokemukset siirtyvät haluttuun suuntaan. Konkreettisten suunnittelu-parametrien ja havaittujen ominaisuuksien sekä käyttäjäkokemusdimensioiden suhteet ovat kuitenkin yleisesti ottaen usein niin monimutkaisia, että suunnittelijan kokemus ja harkinta ovat merkittävässä roolissa, kun tuotteen tai palvelun käyttäjäkokemusta halutaan muokata tietyllä tavalla.