100 years of built environment: Societal transformation affecting the visibility of architecture in Finnish Defense Forces 1917-2017

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Lapintie, Kimmo
dc.contributor.author Merinen, Jenni
dc.date.accessioned 2018-10-17T11:30:50Z
dc.date.available 2018-10-17T11:30:50Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/34412
dc.description.abstract In this work I discuss the transformation of the societal power-status of the Finnish Defense Forces as the function of military architectures’s visibility between 1917-2017. The goal of the study is to address, how architecture and its existing visibility as a part of societal reality and transformation is affecting the national power status of an institution—in this case the Finnish Military Forces. The main research questions are (1) How does architecture affect the power status of an institution inside a society and what is the role of an overall visibility in this relation? (2) Are the traditionally accepted theories concerning architecture as communication still essentially valid in the transformed societal conditions, where everything from transportation to maintaining of social relationships has drastically changed along with technological development? (3) And ultimately how conscious planners and users are of their rights and responsibilities concerning the conveyed power-relation in built environment?  As a theoretical base I use the studies of Michel Foucault and the social constructivist paradigm of social-psychology. Also media research and visual communication theories are applied here. The main methods include interviews, surveys, observations and existing literature.  In the core of Foucault’s power theory is power a relation, not as an attribute and its inseparable connection to knowledge and its construction. Based on these, the role of built environment in regard to the execution of power is twofold: it simultaneously targets power through spatial restrictions and possibilities, and creates legitimacy to the institution of which the building is a representation of. However, due to the dramatic societal transformation of past few decades, I question the uncritical application of Foucault’s theories to modern society. It seems, though, that the societal role of Finnish Defense Forces has not changed in relation to the decline of architectural visibility, as their public image is being created widely in other medias (especially social media). As well, the physical role of architecture as the conveyor of power has not changed. Instead, the societal role and meaning of architecture seems to have decreased due to the presented societal changes (transportation, media, lifestyle, technology). The thesis aims to open discussion concerning the possibilities of an architect and architecture to affect the social, cultural, governmental and societal values and traditions. Architecture’s visual-psychological means are generally insufficiently acknowledged, which prohibits the possibilities of an individual to assess the actors affecting one’s behavior and emotions. As a result architecture is being used to convey power often without planners and users even being aware of it. The issue is being proposed to be corrected through the education and societal participation of architects.            en
dc.description.abstract Tässä työssä käsitellään Suomen Puolustusvoimien yhteiskunnallisen valta-aseman muutosta sotilasarkkitehtuurin näkyvyyden funktiona välillä 1917-2017. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa, kuinka arkkitehtuuri ja sen senhetkinen näkyvyys vaikuttavat instituution kansalliseen valta-asemaan. Keskeisimpiä tutkimuskysymyksiä ovat (1) Kuinka arkkitehtuuri vaikuttaa instituution valta-asemaan yhteiskunnallisesti ja mikä on arkkitehtuurin näkyvyyden merkitys tässä suhteessa? (2) Ovatko perinteisesti hyväksytyt teoriat ja käsitykset koskien arkkitehtuurin kommunikatiivista arvoa edelleen paikkansapitäviä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa teknologisen kehityksen myötä kaikki liikkumistavoista sosiaalisten suhteiden ylläpitotapoihin on muuttunut merkittävästi sitten näiden teorioiden julkaisun? (3) Ja kuinka tietoisia sunnittelijat ja käyttäjät ovat oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan liittyen rakennetun ympäristön valtaa välittävään rooliin? Työn teoreettisena pohjana käytetään ennen kaikkea Michel Foucault’n valtateoriaa sekä sosiaalipsykologian sosiaalisen konstruktionismin paradigmaa. Lisäksi kirjallisuudesta hyödynnetään mediatutkimusta sekä visuaalisen kommunikaation teorioita. Metodologiana käytetään lisäksi haastatteluja, kyselyitä ja havainnointia.  Foucault’n valtateorian keskiössä on valta suhteena eikä ominaisuutena, sekä sen erottamaton yhteys tietoon ja tiedon rakentumiseen. Näiden lähtökohtien valossa rakennetun ympäristön rooli instituutioiden vallankäytössä on kaksipuoleinen: se sekä kohdistaa konkreettista valtaa tilallisten rajoitteiden ja mahdollisuuksien kautta että tarjoaa instituution representaationa sen toisaalla käyttämälle vallalle legitimiteettiä luomalla  instituutiosta tietynlaista julkisuuskuvaa. Yhteiskunnalliseen muutokseen vedoten, kyseenalaistan kuitenkin Foucault’n teorian kritiikittömän soveltamisen nykytodellisuudessa. Puolustusvoimien yhteiskunnallinen asema ei kuitenkaan nähdäkseni ole muuttunut sen arkkitehtuurin näkyvyyden vähentyessä, sillä julkisuuskuvaa muokataan nykyään laajasti moin muin keinoin (erityisesti sosiaalinen media). Samoin arkkitehtuurin fyysinen asema vallankäytössä näyttää säilyneen ennallaan. Sen sijaan arkkitehtuurin yhteiskunnallinen rooli ja merkitys on vähentynyt esitettyjen yhteiskunnallisten muutosten myötä (liikenne, media, elämäntapa, teknologia).  Pyrin myös avaamaan keskustelua arkkitehdin ja rakennustaiteen keinoista vaikuttaa niin sosiaalisiin, hallinnollisiin, kulttuurisiin kuin yhteiskunnallisiinkin arvoihin ja tapoihin. Rakennetun ympäristön visuaalis-psykologisista vaikutuskeinoista ei olla nykyisellään tarpeeksi tietoisia, jotta omaan ajatteluun ja toimintaan vaikuttavat tahot pystyttäisiin ymmärtämään ja niiden välittämät arvot ja toimintamallit käsittelemään kriittisesti. Lopputuloksena arkkitehtuurilla vaikutetaan ihmisiin heidän itse sitä tietämättään, ja usein jopa valtaa käyttävienkään sitä ymmärtämättä. Asiaa ehdotetaan ratkaistavaksi arkkitehtien koulutuksen sekä yhteiskunnallisen osallistumisen kautta.  fi
dc.format.extent 91
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso en en
dc.title 100 years of built environment: Societal transformation affecting the visibility of architecture in Finnish Defense Forces 1917-2017 en
dc.title 100 vuotta rakennettua valtaa: Yhteiskunnallisen muutoksen merkitys Puolustusvoimien arkkitehtuurin näkyvyyteen 1917-2017 fi
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Arkkitehtuurin laitos fi
dc.contributor.department Department of Architecture en
dc.subject.keyword power relation en
dc.subject.keyword Michel Foucault en
dc.subject.keyword valtasuhde en
dc.subject.keyword military architecture en
dc.subject.keyword sotilasarkkitehtuuri en
dc.subject.keyword yhteiskunnallinen muutos en
dc.subject.keyword societal change en
dc.subject.keyword Puolustusvoimat en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201810175484
dc.programme.major Arkkitehtuurin historia ja teoria fi
dc.programme.major History and Theory of Architecture en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Lapintie, Kimmo
dc.programme Arkkitehtuuri fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account