Maiseman äänittäminen: Äänimaisematutkimus äänisuunnittelun tukena

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Helke, Susanna, Prof., Aalto University, Department of Film, Television and Scenography, Finland en
dc.contributor.author Koivumäki, Ari
dc.date.accessioned 2018-09-28T09:03:15Z
dc.date.available 2018-09-28T09:03:15Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.isbn 978-952-60-7924-0 (electronic)
dc.identifier.isbn 978-952-60-7923-3 (printed)
dc.identifier.issn 1799-4942 (electronic)
dc.identifier.issn 1799-4934 (printed)
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/34085
dc.description.abstract How to record a soundscape and the ways of using that sonic material in practise is in the focus of this study. The basic question is: how to benefit from sound-scape studies for sound design? The uses of sonic elements in narrative are not in relation to their acoustic dimensions. Sounds are interpreted, constructed, and understood by individuals in communities. Accordingly, local knowledge about cultural and social meanings related to sounds should be taken into consideration. The question for the sound designer is thus: how can he connect with the acoustic community in order to achieve soundscape competence? The concept describes the knowledge that the listening individual has about the structure of the sound environment and the qualifications that give each sound a meaning. One of the achievements of the Finnish soundscape studies this far has been collecting descriptions and observations about the soundscapes from the people. The aim has been to explore the diversity of soundscapes connected to everyday life, work or holiday, different seasons, in urban and rural areas: our acoustic heritage. As a result there is a vast compilation of information not only about sound sources and soundscapes but also from their meanings and influences. The material for this study was collected during the One Hundred Finnish Soundscapes research project. Analyzing the data, different descriptions was found from sonic phenomena like wind, rain, thunder and habitats. The subjective perception defines the experience, not just the acoustic quality of the sound source - as there is a difference between wind, sea breeze, airstream or zephyr, as well as between gust and a whirlwind. The sense to define hues is important for a sound designer in editing process and in order to communicate with the others during the artistic process. The method that has been used is practice-based and practice-led research. This study consists of two productions which I have done together with a student group. These works should not been considered as independent artistic productions, but as material for the practise-based study. The first one is a representation of the historical soundscape of Viipuri in 1939. The theoretical part of the study sets forth the use of the characteristics of the sounds of a place. The other case is Hyperkuulo – a mobile radio play, which can be listened following a gps-route. During the soundwalk the participant is able to listen to soundscapes from the past, present and future. With a story, virtual and real places could be combined. The study concludes that gaining soundscape competence a sound designer gets a wider scope to edit his material, create different moods for atmospheres, transitions and acoustic spaces. With this competence the communication during the work flow gets easier. en
dc.description.abstract Tutkimuksessa keskityn äänimaisemien tallennukseen ja käyttöön. Etsin vastausta kysymykseen: miten äänimaisematutkimusta voi käyttää äänisuunnittelun tukena? Äänilähteiden akustisista tai fysikaalisista ominaisuuksista ei voi suoraan määritellä niiden merkitystä ja käyttöä äänikerronnassa. Merkitykset nousevat esille subjektin kokemuksen kautta, ja ne saadaan selville esimerkiksi taustatyöllä eli haastattelemalla ääniyhteisössä eläviä henkilöitä ja keräämällä heidän kuuntelukokemuksiaan kirjallisista dokumenteista tai av-aineistosta. Suomalaisen äänimaisematutkimuksen suurimpia ansioita on, että kuulijoilta on kerätty kertomuksia ja kuvauksia eri aikakausien piirteistä ja siten on saatu talteen yhteistä akustista perintöämme. Näin on tiedossa rikas aineisto, joka kuvaa paitsi ääniympäristöä, myös äänilähteitä ja niiden vaikutusta. Tutkimuksessa analysoin erityisesti 100 suomalaista äänimaisemaa -keruun yhteydessä koottuja kirjallisia kuvauksia ja tehtyjä haastatteluja. Olen poiminut aineistosta havaintoja ja tuntemuksia mm. tuulesta, sateesta, ukkosesta sekä erilaisista maisematyypeistä. Äänilähteen akustisten ominaisuuksien sijaan määrittelevänä tekijänä on kuuntelijan kokemus ja suhde äänihavaintoon. Tuuli ei ainoastaan humise tai suhise, vaan se henkäilee, keikuttelee, puhaltelee ja havisee kuulijalleen. Tämä on tärkeää tietoa äänisuunnittelijalle, kun hän käsittelee aineistoaan. On vaikeaa, ellei mahdotonta saada talteen ääntä, joka olisi yksiselitteisesti tulkittavissa vain tietynlaisena vaikutelmana. Sen sijaan on paljon helpompaa luonnehtia kahden äänitteen välisiä eroja. Vivahteiden avulla äänimateriaalista voidaan keskustella, ja ääniä voidaan muokata haluttuun suuntaan. Tutkimusmenetelmäni on käytäntöperusteinen (practice-based) ja käytäntöjohteinen (practice-led), siksi tarkastelen työssäni kahta produktiota, joiden toteuttamiseen olen osallistunut. Esityksiä ei pidä tulkita itsenäisinä taiteellisina töinä, vaan tutkimuksen aineistona. Olen ensinnäkin tehnyt ääniraidan dokumenttielokuvaan, joka kertoo Viipurista 1930-luvun lopulla. Sen avulla olen voinut tarkastella historiallisen maiseman äänittämistä ja sitä, miten äänimaisemien kokemiseen ja vaikutelmien välittämiseen tarvittava aika vaihtelee suhteessa kuvakerronnan aiheisiin ja merkityksiin. Liian yksityiskohtainen ja realistinen kuva tai siinä liikkuva huomiopiste jättää äänimaiseman varjoonsa ja yksittäinen äänilähde korostuu. Toisena esimerkkinä olen arvioinut kaupunkiympäristöön sijoittuvan kuunnelmareitin toteuttamista opiskelijaryhmän kanssa. Kuuntelukävelyn yhteydessä kuuntelija saattoi kokea olevansa kahdessa tai useammassa ajassa yhtä aikaa: menneisyydessä, nykyhetkessä tai tulevaisuudessa. Mobiililaitteen ja kuulokkeiden välityksellä kerroimme tarinan, jolla kytkimme keinotekoisia äänimaisemia erilaisiin paikkoihin ja esineisiin. Työni johtopäätöksenä on, että äänimaisematutkimuksen avulla äänisuunnittelija kykenee paremmin muokkaamaan ääniympäristöstä tehtyjä tallenteita ja luomaan äänikerronnallisia eroja tunnelmien, tapahtumien ja akustisten olosuhteiden muutoksiin sekä helpommin viestimään työstään. fi
dc.format.extent 206
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.publisher Aalto University en
dc.publisher Aalto-yliopisto fi
dc.relation.ispartofseries Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS en
dc.relation.ispartofseries 60/2018
dc.subject.other Acoustics en
dc.title Maiseman äänittäminen: Äänimaisematutkimus äänisuunnittelun tukena fi
dc.type G4 Monografiaväitöskirja fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos fi
dc.contributor.department Department of Film, Television and Scenography en
dc.subject.keyword äänisuunnittelu fi
dc.subject.keyword äänimaisema fi
dc.subject.keyword äänikerronta fi
dc.subject.keyword psykoakustiikka fi
dc.subject.keyword käytäntöperusteinen fi
dc.subject.keyword käytäntöjohteinen fi
dc.subject.keyword sound design en
dc.subject.keyword soundscape en
dc.subject.keyword sound narrative en
dc.subject.keyword sonic perception en
dc.subject.keyword psychoacoustics en
dc.subject.keyword practice-based en
dc.subject.keyword practice-led research en
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-952-60-7924-0
dc.type.dcmitype text en
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.contributor.supervisor Helke, Susanna, Prof., Aalto University, Department of Film, Television and Scenography, Finland en
dc.opn Järviluoma-Mäkelä, Helmi, Prof., University of Eastern Finland, Finland
dc.date.defence 2018-06-07
local.aalto.acrisexportstatus checked


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse