Kauppakeskusten liikennejärjestelyjen suunnitteluopas
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2009
Department
Major/Subject
Liikennetekniikka
Mcode
Yhd-71
Degree programme
Language
fi
Pages
85
Series
Abstract
Suomessa oli vuonna 2008 63 kauppakeskusta, joista valtaosa sijaitsee keskusta-alueilla. Tuoreen selvityksen mukaan tulevissa hankkeissa tilanne on toinen. Kauppakeskushankkeiden koko on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa, mikä ajaa kauppakeskuksia pois keskusta-alueilta. Tällaiset kauppakeskukset nojaavat vahvasti henkilöautoliikenteeseen, mikä lisää liikennettä ja kasvattaa päästöjä. Erittäin suuret, yli 60 000 kerros-m2:n kauppakeskukset vaativat paljon pysäköintitilaa, ja sesongit ja ruuhkahuiput kuormittavat lähialueiden katuverkkoa. Kulkumuotojakaumaan vaikutetaan jo maakuntakaavatasolla. Kauppakeskuksen sijainti ja konsepti vaikuttavat vahvasti siihen, kuinka moni asiakkaista saapuu ostoksille autolla. Kauppakeskukset tulisi sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen tukemaan ja tiivistämään kaupunkirakennetta. Vanhemmat, keskustoissa sijaitsevat kauppakeskukset kärsivät huonoista liikennejärjestelyistä erityisesti pysäköinnin ja huoltoliikenteen osalta. Tilat ovat ahtaita ja huonosti jäsenneltyjä, mikä johtaa vaaratilanteisiin ja onnettomuuksiin, ja vähimmilläänkin asiakkaan ärsyyntymiseen. Osana tätä diplomityötä 11 kauppakeskukseen lähetettiin kysely koskien niiden liikennejärjestelyitä. Vastaukset tukivat aikaisempia käsityksiä: vanhempien kauppakeskusten pysäköinti- ja huoltotilat koetaan ahtaiksi, keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitsevissa kauppakeskuksissa käydään pääasiassa henkilöautolla ja joukkoliikenteellä saavutaan ostoksille sinne, mihin on hyvät yhteydet. Kävely ja pyöräily ovat vahvoja kulkumuotoja kaupunki- ja aluekeskustoissa. Usein pysäköintialueet mitoitetaan tiukasti ja huoltopihat halutaan pitää pieninä, jotta kauppakeskukseen saataisiin mahdollisimman paljon vuokrattavaa liikepinta-alaa. Diplomityössä esitetyt mitoitusohjeet liikennejärjestelyjen suunnitteluun on koottu vastausten ja olemassa olevien ohjeiden pohjalta nimenomaan kauppakeskuksen käyttäjiä, asiakkaita, ajatellen. Kun liikkumisympäristö on asiakkaalle miellyttävä, käynnistä jää positiivinen mielikuva ja kauppakeskukseen saavutaan mielellään uudelleen. Kellaripysäköinti on paras ratkaisu kauppakeskuksille. Yleisiä autopaikkanormeja ovat 1 ap / 35 kerros-m2 päivittäistavarakaupoille ja 1 ap / 50 kerros-m2 muille liiketiloille. Työssä suositellaan autopaikan leveydeksi 2,7 metriä. Pysäköinti tulisi järjestää vinopysäköintinä. Kauppakeskuksen ympäristön tulee olla esteetön. Etäisyyden pysäkiltä kauppakeskukseen tulisi olla alle 400 m. 1 pyöräpaikka / 100 kerros-m2 on yleinen normi liiketiloille, mutta tähän ei nykyisissä kauppakeskuksissa päästä. Pyöräpaikkojen määrää tulisi tarkastella matkatuotoslukujen pohjalta.There were 63 shopping centres in Finland in 2008. Most of them are located in city centres or local centres. A recently released survey shows that the size of shopping centre projects have decoupled in ten years which means that the future shopping centres will be located outside the city areas. Customers visiting these shopping centres are very likely to use cars. Very large shopping centres, commercial area over 60 000 m2, require plenty of parking space and their traffic will cause problems on the street network during peak times. The distribution of means of transportation used to access shopping centres is influenced by the highest level of land use planning. The location and the concept of the shopping centre influence the number of customers arriving by car strongly. Shopping centres should be easily accessible by means of public transportation and support dense urban structure. Older shopping centres located in city areas are facing problems especially with parking lots and maintenance traffic. Parking lots and service areas are often very narrow which leads to accidents and near miss -situations. Insufficient arrangements at least make the customers feel annoyed. As a part of this thesis, a questionnaire was sent to 11 shopping centres related to their traffic arrangements. The answers were familiar with earlier assumptions: parking lots are too narrow and delivery vans have problems with too small service areas, people use cars when they go shopping outside city areas and a good public transportation system gets people to travel with busses. Walking and biking are good ways of travelling in the city areas. Parking lots are often designed with strict guidelines and the service areas are kept small so that the commercial area can be held as large as possible. The planning recommendations given in this thesis are based on the answers of the questionnaires and earlier recommendations and they are made especially from the customer's point of view. When it is pleasant to arrive, walk around and leave, it leaves the visitor a positive image and she is happy to visit the shopping centre again. The best way to arrange the parking in shopping centres is a garage in the basement of the building. The number of parking places is commonly defined with the norm 1 parking place / 35 commercial-m2 for the grocery shops and 1 parking place / 50 commercial-m2 for other commercial halls. The width of the parking space should be 2,7 m. The parking spaces should be arranged as angle parking. The surroundings of shopping centres should be accessible. The distance from the bus stop should not be longer than 400 m. The common norm for the number of parking places for bicycles is 1 parking place / 100 commercial-m2 but the number should be examined more closely with the travel information manual.Description
Supervisor
Ernvall, TimoThesis advisor
Karppinen, SeppoKeywords
kauppakeskus, liikennejärjestelyt, pysäköinti, huoltoliikenne, shopping centre, traffic arrangements, parking, service area
