Toisten Helsinki

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Lindgren, Tommy
dc.contributor.author Karkulahti, Iines
dc.date.accessioned 2018-05-31T09:17:19Z
dc.date.available 2018-05-31T09:17:19Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/31387
dc.description.abstract Taidemuotona arkkitehtuuri – ja etenkin kaupunkitaide – on lajissaan ainoa, joka jokaisen meistä on kohdattava. Nykyaikainen kaupunkitutkimus lähteekin olettamuksesta, että ympäristömme kuuluu yhtäläisesti meille kaikille. Kaupungin käyttäjät ovat jo määritelmältään heterogeeninen ryhmä, ja siksi keskiarvoisiin näkemyksiin keskittyvä metodiikka toimii hyvin ympäristömme suunnittelun välineenä. Yhteisen kaupunkimme rinnalla kulkee kuitenkin piilossa oleva todellisuus, Toisten Helsinki – yksilökohtainen kaupunkikokemus, jota me muut emme näe. Väittämä rinnakkaisista mentaalikaupungeista ja niiden merkityksellisyydestä elämäämme on kompleksinen ilmiö, jonka kommunikoimiseen tämä diplomityö pyrkii etsimään keinoja ja välineitä. Työ koostuu pohjustavasta teoriaosuudesta ja tutkimusosuudesta, joka nostaa esiin viikon kestäneiden gps-jäljitysten ja haastattelujen avulla kolmen yksilön rinnakkaistodellisuudet Helsingistä, viikon mentaalikaupungit. Työssä tutkitaan ja pohditaan yksilöllisen mentaalikaupunkimme muodostumista, sekä tarkastellaan yksilön mentaalisen ja fyysisen todellisuuden sekä eri yksilöiden mentaalikaupunkien eroavaisuuksia ja yhteyksiä. Materiaalia kerätään ja käsitellään luovina kartoituksina, jolloin mentaalikaupungin kysymykseen päästään pureutumaan yksittäisiä kokemuksia ja tapahtumia laajemmin, kokonaisrakenteen muodostumisen kautta. Tutkimuksessa todettiin ihmisten jäsentävän kaupunkiaan useimmiten kodin ympärille kietoutuvan ydinalueen varaan. Esiin nousi kolme kaupunkien perusrakennetyyppiä – säikeinen, lineaarinen ja pisteittäinen. Todettiin, että näillä samoilla tyypeillä voidaan esittää niin henkilöiden mentaalisia kuin fyysisiä todellisuuksia, mutta nämä todellisuudet voivat olla keskenään erilaiset. Lisäksi kävi ilmi, etteivät yksilölliset mentaalikuvamme kaupungista muodostu ensisijaisesti samoista rakenneosista erilaisina kombinaatioina, vaan erilaisuus on perustavanlaatuisempaa. Omaksumalla erilaisia rakennetyyppejä mielemme mahdollistaa omaan mielenlaatuumme soveltuvan tavan suodattaa ja jäsentää kaupunkia – hahmotuksen perusominaisuuden – perustuipa se sitten yhteyksille, tunnelmille, kohtaamisille tai vielä löytymättömille ilmiöille. Suhtautumalla kartoitukseen aidosti luovana toimintana pelkän jäljentämisen sijaan, mentaalikaupungin kartoitukset saavuttivat itseisarvoisen aseman, avaten uusia näkökulmia ja paljastaen löydöksiä. Nämä mentaalikartat ovat kuvauksia mielemme kaupunkikokonaisuudesta, eivätkä siten irrallisia muista tuloksista, vaan imevät itseensä kaiken mieltämme, kaupunkiamme ja itseämme käsittelevän. Tämän tutkimuksen avulla olemme vasta alkaneet hahmottaa, kuinka mentaalinen ja fyysinen ympäristömme ovat kaksisuuntainen todellisuus, jossa mentaalinen hahmotuksemme muokkaa fyysistä käyttäytymistämme ja päinvastoin. Laajempien, kohdennettujen tutkimusten avulla voisimme suunnittelijoina löytää vastauksia yksilöiden erilaisille suhtautumisille kaupunkiin ja perusteita ihmisten epäjohdonmukaiselta tuntuvalle kaupunkikäyttäytymiselle. fi
dc.description.abstract Architecture – and especially urban design – is the only artform that we all need to encounter. Current research on cities is based on the idea that the city belongs equally to all of us. The users of the city are a heterogeneous group by definition, and therefore a method based on average views and opinions is well suited for designing our common environment. However, alongside our mutual city there is a hidden reality, Helsinki of the Others – individual experience of the city, that others cannot see. The idea of parallel mental cities and their significance to our lives is a complex phenomenon. This thesis aims at discovering ways and means of communicating this phenomenon. The thesis consist of a ground-laying theory section, and a research section. Through a week’s gps-tracking and lengthy interviews, the research reveals the parallel realities of three individuals, one week’s mental cities. This thesis explores and discusses the formation of our individual mental cities, as well as analyses the differences and connections both between the mental and physical reality of an individual, and between the mental cities of different individuals. The material is collected and treated as creative mappings, which allows us to see beyond singular experiences or events, and focus on the formation of the overall structure of the mental city. It was discovered in the research that people structure their cities around a nuclear area, which often encircles the person’s home. Three types of basic city structures emerged – rhizome, linear and dotted. It was stated, that these types are able to depict both the mental and physical realities of an individual, but these realities can differ from each other. In addition, it became clear that different individuals’ mental views of the city are not primarily composed of similar structural particles, but the differences are more fundamental. By adopting varied types of structures, our mind enables us to filter and organize the city in a way that suites our individual temperament – enables the fundamental feature of our perception – whether it is based on connections, encounters, ambiance or phenomena yet to be found. By viewing the mappings as genuinely creative agencies instead of mere tracings, the mappings of mental cities became valuable as themselves, and revealed new perspectives and findings. As images of the totalities of our mental cities, these mental maps are not separate from the other findings, but they absorb everything that addresses our minds, cities and ourselves. Through this thesis we have just begun to understand how our mental and physical environments compose a two-way reality, where our mental perceptions shape our physical behaviour, and vice versa. Through more extensive, focused research we as designers could find answers as to why individuals view the city differently, and reasons why they seem to act incoherently in the cityscape. en
dc.format.extent 155+15
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Toisten Helsinki fi
dc.title Helsinki of the others en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.subject.keyword kartoittaminen fi
dc.subject.keyword kartta fi
dc.subject.keyword mieli fi
dc.subject.keyword muisti fi
dc.subject.keyword merkitys fi
dc.subject.keyword yksilö fi
dc.subject.keyword mentaalikaupunki fi
dc.subject.keyword Helsinki fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201805312817
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Lindgren, Tommy
dc.programme fi
dc.location P1 Ark A


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account