Gone with the Flow - maisema-arkkitehtina festivaalituotannossa

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Sinkkilä, Jyrki
dc.contributor.author Parikka, Sini
dc.date.accessioned 2018-05-31T09:10:29Z
dc.date.available 2018-05-31T09:10:29Z
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/31330
dc.description.abstract Työ tarkastelee urbaanissa ympäristössä tapahtuvan festivaalin suunnittelua ja rakentumista. Haasteena on avata festivaalialueen suunnittelun ja -tuotannon prosessia ja periaatteita tutustuen Helsingin Suvilahdessa vuosittain elokuussa järjestettävään Flow Festivaliin. Rakenteeltaan diplomityö on yhdistelmä soveltavaa tutkimusta ja suunnittelua. Diplomityössä selvitetään käytännön prosessin kautta, mitä erityispiirteitä ja kehityskohtia Flow’n festivaalialueen suunnittelussa on ja kuinka maisema-arkkitehti istuu suunnitteluprosessiin. Samalla laajennetaan maisema-arkkitehtuurin työskentelykenttää tapahtumasuunnittelun suuntaan. Aluksi esitellään työn TOIMINTAYMPÄRISTÖ, eli avataan tapahtuman ja väliaikaisuuden käsitteitä. Osiossa kootaan festivaalialueen suunnittelun osa-alueet ja tekijät yhteen ja esitellään Case-esimerkkinä Flow Festival. TILANKÄYTÖN TARKASTELU-osiossa esitellään kohdefestivaalin tapahtumatila ja käydään kevyesti läpi festivaalialueen aiempia suunnitelmia ja tarkastellaan tapahtumapaikan käyttöä ja haasteita. Soveltavassa osassa FLOW MAISEMA 2017 esitellään vuoden 2017 festivaalialueen suunnitelma sekä muutama yksityiskohtaisempi suunnittelukohde yleisöalueelta. JOHTOPÄÄTÖKSET kokoaa festivaalialueen erityispiirteitä ja maisema-arkkitehdin roolia prosessissa. Lopuksi arvioidaan työn onnistumista ja etsitään prosessista, menetelmistä sekä suunnitelmista kehityskohtia. Suomen kesässä järjestetään yli sata musiikkifestivaalia tai muuta suurta musiikkipainotteista yleisötapahtumaa. Variaatio festivaalin ominaisuuksissa on suuri, joten vertailu esimerkiksi järjestäjän, tapahtuman sijainnin ja yleisömäärän suhteen on haastavaa. Yleisötapahtumaa koskevat kuitenkin aina monenlaiset säädökset ja ohjeet, joista tässä työssä nostetaan muutamia keskeisiä aluetta koskevia huomioita. Festivaalisuunnittelusta ei ole laajaa lähdeaineistoa tai aluetuotannon opaskirjaa. Tietopohjana on tekijän oma kokemus tapahtumatuotannosta ja -suunnittelusta sekä Flow Festivalin henkilökunnan kanssa käydyt keskustelut. Teoriataustaksi on kerätty tapahtumaympäristön aihepiiristä kirjallisuutta, tutkimuksia ja medialähteitä. Erilaisia festivaaleja ja tapahtumatiloja ei voi niputtaa yhden raamin sisään. Työ ei täten ole tyhjentävä tai kaikenkattava opaskirja festivaalialueen suunnitteluun, mutta suunnitteluperiaatteita voidaan hyödyntää soveltavin osin toisiin tiloihin ja tilanteisiin. Kolmipäiväinen Flow Festival on rakentunut yhtenätoista kesänä Suvilahden voimalaitoksen ympäristöön. Festivaalialueen väliaikaiset tilaelementit ovat verrannollisia kaupunkitilan elementteihin, kuten puistojen ja aukioiden rakenteisiin. Maisema-arkkitehtuurin suunnittelukeinot ovat siis sovellettavissa tapahtumatuotantoon, joskin festivaalialueen suunnittelussa on omia erityispiirteitä ja osaamisalueita. Prosessiin tuo omat haasteensa väliaikaisuus, suuri yhtäaikainen käyttäjämäärä ja rajallinen budjetti. Diplomityön tekijä toimi vuosina 2016 ja 2017 Flow Festival Oy:llä maisema-arkkitehtina ja aluetuottajana osana aluetuotannon tiimiä. Taide-ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry palkitsi tuotantotiimin Vuoden Tuottaja 2017 -tunnustuksella 12.10.2017. fi
dc.description.abstract This thesis studies the planning and building of a festival within an urban surrounding. The challenge chosen is in explicating the processes of designing and producing the festival area through exploring Flow Festival, held yearly in Suvilahti, Helsinki. The structure of this study is a combination of applied research and designing. This thesis resolves the special features and development points of Flow Festival area planning through practical process, as well as how and where a landscape architet fits in. This broadens the work field of landscape architecture at the same time. We start with presenting the Operating Environment by opening up the terms event and temporarity. The chapter compiles the aspects and factors of festival area designing and presents Flow Festival as a case subject. Space Utilization chapter presents the subject festival area, introduces previously implemented plans and studies the use and challenges of the venue. In the applied chapter, Flow Landscape 2017, the mentioned years’ general design and some more detailed parts of the spectator areas are presented. The Conclusions chapter gathers the special features of the festival area and the role of a landscape architect in the process. Finally, the success of the operation is estimated and the process, methods and designs are examined for points of development. More than a hundred different musical festivals and other major musically oriented spectator events are held during the summer in Finland. Variation between festival features is great, therefore straight comparison between organizers, locations and spectator counts is challenging. A spectator event is nevertheless always subject to many guidelines and regulations, and this thesis highlights some focal ones observing the venue. There are no comprehensive materials on festival design nor is there a guide for areal production. The practical information bases are the author’s experience in the field of event production and discussions with the Flow Festival staff. Theoretical background was gathered from event environment literature, studies and media sources. Different festivals and event environments can not be bundled. Therefore this thesis is not exhaustive nor is it an all-inclusive guide to festival area designing, but nevertheless the design principles can be applied to other environments ant situations where suitable. The three day Flow Festival has been erected on eleven summers in the surroundings of the Suvilahti power plant. The temporary spacial elements of the festival area are comparable with cityscape elements, like the structures of parks and squares. The means of Landscape architecture design are thus applicable to event production, though designing festival areas has it’s own special features and areas of expertise. Additional challenges to the process are created by temporality, large crowds of simultaneus users and a restricted budget. The author worked for Flow Festival Inc. as a landscape architect and venue producer as a part of venue produstion team in 2016 and 2017. Art and culture professionals’ Trade Union TAKU acknowledged the production team with Producer of the Year 2017 -award on october 12. 2017. en
dc.format.extent 129 + 3
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Gone with the Flow - maisema-arkkitehtina festivaalituotannossa fi
dc.title Gone with the Flow - Landscape architect in a festival production en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.subject.keyword maisema-arkkitehti fi
dc.subject.keyword festivaali fi
dc.subject.keyword tapahtuma fi
dc.subject.keyword Flow Festival fi
dc.subject.keyword festivaalialue fi
dc.subject.keyword väliaikaisuus fi
dc.subject.keyword kulttuurituottaja fi
dc.subject.keyword tilateos fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201805312759
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Sinkkilä, Jyrki
dc.programme fi
dc.location P1 Ark A


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account