Pahaa sutta etsimässä on opinnäytetyö stereotypioista hahmosuunnittelussa. Tutkimuksen kohteena on Punahilkka-satu. Opinnäytetyössä käydään läpi hahmosuunnittelussa käytettyjä stereotyyppisiä elementtejä ja niiden toistuvuutta sadun eri versiointien ja mielikuvien välillä. Tutkimuskohteena on Punahilkka-sadun kaksi päähenkilöä, pieni Punahilkka ja iso paha susi. Punahilkka valikoitui opinnäytetyön kohteeksi, sillä se on hyvin tunnettu tarina, josta ei kuitenkaan ole olemassa yhtä keskeisesti sen visuaalista ulkoasua määrittävää teosta. Yksi opinnäytetyössä esiin nouseva kysymys on se, tekeekö tämän määrittävän teoksen puute Punahilkka-mielikuvista monimuotoisempia vastaajien ja kuva-esimerkkien välillä.
Opinnäytteen aineisto koostuu 38 kyselytutkimukseen tulleesta vastauksesta sekä 25 eri medioista kerätystä Punahilkka-versioinnista. Kuva-aineistosta neljä on videomateriaalia, kaksi videopelejä ja 19 kirjakuvituksia. Opinnäytteessä käydään yksitellen läpi kyselytutkimuksessa eniten esiin nousseita hahmojen ominaisuuksia ja vertaillaan niitä kuva-aineiston vastaaviin ominaisuuksiin sekä pohditaan, onko tietyillä ominaisuuksilla ja niiden nousemisella hahmojen määrittäviksi tekijöiksi teoreettista pohjaa hahmosuunnittelun tai muun tutkimuksen kannalta.
Opinnäytteen lopputuloksista voi päätellä sen, että vaikka Punahilkka-sadulla ei ole yhtä määrittävää teosta, on sen hahmoilla hyvin selkeä, yhtenäinen visuaalinen ilme, joka toistuu sekä eri versioinneissa että kyselyyn vastanneiden mielikuvissa. Irrottautuminen muotista tapahtuu helpommin tarinalliselta kuin visuaaliselta kantilta.