Kolmen motorisen kynnyksen estimointimenetelmän vertailu simulaation ja navigoidun Transkraniaalisen magneettistimulaation avulla

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Autio, Ilkka
dc.contributor.author Kumpula, Hanna
dc.date.accessioned 2012-03-06T13:49:22Z
dc.date.available 2012-03-06T13:49:22Z
dc.date.issued 2009
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/3103
dc.description.abstract Tämä diplomityö käsittelee motorisen kynnyksen estimointimetelmien vertailua. Motorinen kynnys on tärkeä kortikaalisen eksitoituvuuden mitta, jota käytetään muun muassa masennushoidon yhteydessä, kun hoitomuotona on transkraniaalinen magneettistimulaatio -terapia. Mitan estimointiin ei kuitenkaan ole valikoitunut yhtä standardoitua tapaa. Standardin saavuttamiseksi on vertailtava useiden eri menetelmien suoriutuvuutta. Tehty tutkimus on esimmäinen laatuaan, jossa estimointimenetelmiä verrataan paitsi simulaation, myös navigoidun transkraniaalisen simulaation avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli valita kolmesta estimointimenetelmästä paras sovellukseksi implementoitava vertailemalla menetelmiä toisiinsa. Parhauden kriteerejä olivat menetelmän tarkkuuden lisäksi käytettävien impulssien lukumäärä sekä estimointiin käytetty aika. Vertailtavat estimointimenetelmät valittiin siten, että ne määrittelivät selkeän algoritmin, jolloin niiden implementointi sovellukseksi olisi suoraviivaista. Tällainen menetelmä olisi suojassa operaattorin omilta päätelmiltä, jolloin estimaattien keskinäinen vertailu paranee. Menetelmiksi valikoituivat Awiszuksen suurimman uskottavuuden menetelmä, Mills-Nithin menetelmä, sekä uusi versio suurimman uskottavuuden menetelmästä. Vertailututkimuksen ensimmäisessä vaiheessa menetelmien suoritumista vertailtiin simuloimalla. Toisessa vaiheessa tehtiin koehenkilömittauksia viidelle koehenkilölle. Operaattoreita oli läsnä kaksi jokaisessa mittaustilanteessa. Transkraniaalinen magneettistimulaatio oli kaikille tuttua entuudestaan. Saatujen tulosten perusteella suurimmat eroavuudet liittyivät käytettyjen impulssien lukumäärään ja estimointiin käytettyyn aikaan. Itse estimaattiarvojen välillä oli vain pieniä eroja. Näin ollen, estimointimenetelmän standardi tulisi valita siten, että sitä on helppo soveltaa missä käyttötilanteessa hyvänsä eikä operaattorin harjaantuneisuuden taso ole esteenä menetelmän ymmärtämiselle. fi
dc.description.abstract This thesis discusses different methods to estimate motor threshold. Motor threshold is an important measure of cortical excitability, and it is applied, for instance, in transcranial magnetic stimulation therapy for treatment of depression. However, a standard way to estimate this value is yet to be formed. To proceed towards a standard, it is useful to compare the performance of several methods. This study is the first, in which different estimation methods are compared against each other using not only simulation but navigated transcranial magnetic stimulation as well. The objective of the study conducted was to find the best estimation method to implement as a computerized tool by comparing three estimation methods against each other. The best method was selected using the following characteristics: accuracy, precision, number of stimuli used, and the estimation time. The estimation methods to be compared were chosen such that they could be implemented as a computer program easily. The methods chosen were: Awiszus' Maximum Likelihood method, Mills-Nithi method, and a new variant of the maximum likelihood approach. A method, which can be implemented as a computer program is less exposed to the operator's own opinion. Thus, motor threshold estimates become more comparable. The study was conducted in two parts. The first part was a simulation and the second part a navigated TMS study. Five subjects attended the TMS study. There were two operators present at each session. All of the subjects and operators were familiar with TMS. Based on these results, the main differences arose from the number of stimuli used and the length of the estimation. The estimates themselves differed only little. Therefore, a standard should be chosen such that it is easy to apply in any situation and is understandable by the operator regardless of experience level. en
dc.format.extent 10 + 50
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso en en
dc.publisher Helsinki University of Technology en
dc.publisher Teknillinen korkeakoulu fi
dc.title Kolmen motorisen kynnyksen estimointimenetelmän vertailu simulaation ja navigoidun Transkraniaalisen magneettistimulaation avulla fi
dc.title Comparing Three Motor Threshold Estimation Methods Using Simulation and Navigated Transcranial Magnetic Stimulation en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta fi
dc.subject.keyword motor threshold en
dc.subject.keyword Transcranial Magnetic Stimulation en
dc.subject.keyword simulation en
dc.subject.keyword estimation method en
dc.subject.keyword navigated stimulation en
dc.subject.keyword comparison study en
dc.subject.keyword motorinen kynnys fi
dc.subject.keyword Transkraniaalinen magneettistimulaatio fi
dc.subject.keyword simulointi fi
dc.subject.keyword estimointimenetelmä fi
dc.subject.keyword navigoitu stimulointi fi
dc.subject.keyword vertailututkimus fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201203071334
dc.type.dcmitype text en
dc.programme.major Laskennallinen tekniikka fi
dc.programme.mcode S-114
dc.type.ontasot Diplomityö fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.contributor.supervisor Sams, Mikko
dc.location P1 fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account