How Can Top Management Best Support Corporate Entrepreneurship - A Cross-case Study on Finnish Medium-sized Companies

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Tiainen, Olli
dc.contributor.advisor Biniari, Marina
dc.contributor.author Yli-Villamo, Jyri
dc.date.accessioned 2018-04-03T13:26:35Z
dc.date.available 2018-04-03T13:26:35Z
dc.date.issued 2018-03-14
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/30536
dc.description.abstract As the contemporary global business environment poses an ever-growing number of competitors, companies must build and sustain their competitive edge. Corporate entrepreneurship, as exemplified through employees’ entrepreneurial behavior within established companies, can offer a solution to this direction. However, companies often face separation of opinions with regards to the nature and anticipated outcomes of employees’ entrepreneurial behavior. This may complicate the development of appropriate mechanisms within the company to support corporate entrepreneurship. The importance of designing and implementing appropriate mechanisms to support corporate entrepreneurship has been long-studied by academics and puzzled managers. Building on this stream of literature, this thesis examines how separation of opinions regarding the perceived definition and anticipated outcomes of employees’ entrepreneurial behavior may inhibit the development of appropriate support mechanisms. Further, the thesis takes the first steps in examining what top management perceive as appropriate mechanisms to support employees’ entrepreneurial behavior, and what prevents them from implementing such mechanisms. The thesis addresses these research questions in the context of Finnish mid-sized companies. The selection of the empirical context is appropriate, as Finland ranks relatively high on the Employee Entrepreneurial Activity in the Global Entrepreneurship Monitor, while mid-sized companies provide a unique setting where resources are scarce, forcing choices to be made regarding the support mechanisms, as to what to support, and what not. Thus, a qualitative explorative cross-case study was performed, including five case companies from different industries. Altogether 21 interviews with top managers from case companies were conducted and a case study methodology was used to analyze the results. The theoretical contribution of this thesis focuses on revealing that separation of opinions regarding the definition of entrepreneurial behavior and its anticipated outcomes inhibits the appropriate configurations of support mechanisms for corporate entrepreneurship to be employed in companies. In detail, this study revealed that not all support mechanisms for corporate entrepreneurship, as suggested by the academic literature, are utilized in companies. This is because of how companies’ top management: a) perceives the nature of employees’ entrepreneurial behavior, and b) configures a set of appropriate support mechanisms to enact on that perception. For example, whereas time availability has been a well-established support mechanism of corporate entrepreneurship in contemporary literature, the sample companies’ management did not perceive it as an important factor contributing to entrepreneurial behavior in companies, because they perceived that for employees to be involved in such behavior no extra time was needed. In addition, the study revealed a series of support mechanisms that the companies’ top management acknowledged as important but could not employ due to risk aversion or resource constraints. Based on the findings of this thesis, a four-phased configurational model for top management to best support corporate entrepreneurship is suggested: 1) specify outcomes wanted from entrepreneurial behavior, 2) align top management vision around these outcomes, 3) decide specific support mechanisms and their importance, and 4) ensure the employees are aware and aligned with the vision. All these actions should be taken in relation to the company at hand, as individual company traits affect the value of support mechanisms in that specific company. en
dc.description.abstract Nykyisen kansainvälisen liiketoimintaympäristön jatkuvasti ankarammassa kilpailutilanteessa yritysten tulee kehittää ja ylläpitää kilpailuetuaan. Yrityksen sisäinen yrittäjyys, esimerkkinä henkilöstön yrittäjämäinen käytös jo vakiintuneissa yrityksissä, voi tarjota ratkaisun tähän suuntaan. Yrityksissä esiintyy kuitenkin usein mielipiteiden eroavaisuuksia liittyen henkilöstön yrittäjämäisen käytöksen luonteeseen, ja käytökseltä odotettuihin tuloksiin. Tämä saattaa hankaloittaa sopivien yrityksen sisäisen yrittäjyyden tukimekanismien kehitystä yrityksessä. Sopivien tukimekanismien suunnittelun ja käyttöönoton tärkeyttä yrityksen sisäisen yrittäjyyden tukemiseksi on jo pitkään tutkittu akateemisessa kirjallisuudessa, samalla kun se on kummastuttanut johtajia. Tämän kirjallisuuden päälle rakentaen tämä tutkielma perehtyy siihen, kuinka vaihtelu käsityksissä henkilöstön yrittäjämäisen käytöksen määritelmistä ja tuolta käytökseltä odotetuista tuloksista saattaa estää sopivien tukimekanismien kehittämisen. Lisäksi tämä tutkielma ottaa ensiaskeleet tutkimuksessa siitä mitä ylin johto käsittää sopivina tukimekanismeina henkilöstön yrittäjämäisen käytöksen tukemiseksi, ja mikä estää heitä ottamasta käyttöön näitä tukimekanismeja. Tämä tutkielma paneutuu näihin tutkimuskysymyksiin suomalaisten keskisuurten yritysten kontekstissa. Tämä empiirisen kontekstin valinta on perusteltu, sillä Suomi sijoittuu kohtalaisen korkealle Global Entrepreneurship Monitor:n Employee Entrepreneurial Activity -mittarilla, kun taas keskisuuret yritykset tarjoavat ainutlaatuisen asetelman, jossa resurssit ovat niukkoja, pakottaen johdon tekemään valintoja sen suhteen mitä tukimekanismeja käytetään ja mitä ei. Tutkielmassa käytettiin täten menetelmänä laadullista vertailevaa tapaustutkimusta, ja otoksena oli viisi erillistä yritystä eri toimialoilta. Näissä viidessä yhtiössä tehtiin yhteensä 21 haastattelua ylimmän johdon henkilöiden kanssa, ja haastattelut analysoitiin tapaustutkimus-metodologiaa käyttäen. Tämän tutkielman tuottama tieteellinen arvo muodostuu sen osoittamisesta, että yritysten sisällä esiintyvä mielipiteiden eroavaisuus yrittäjämäisen käytöksen määritelmästä ja siltä odotetuista tuloksista estää sopivien yrityksen sisäisen yrittäjyyden tukimekanismien kokoonpanojen käyttöönoton yrityksissä. Tarkemmin, tämä tutkielma osoittaa, ettei kaikkia kirjallisuudessa esitettyjä yrityksen sisäisen yrittäjyyden tukimekanismeja käytetä yrityksissä. Tämä johtuu siitä, kuinka yritysten ylin johto: a) käsittää henkilöstön yrittäjämäisen käytöksen luonteen, ja b) määrittää sopivan yhdistelmän tukimekanismeja tukemaan tätä käsitystä. Esimerkiksi, vaikka ajan riittävyys on vakiintunut nykykirjallisuudessa yrityksen sisäisen yrittäjyyden tukimekanismiksi, tutkielmassa mukana olleiden yritysten johto ei pitänyt sitä tärkeänä tekijänä yrittäjämäiselle käytökselle yrityksissä, koska heidän mielestään henkilöstö ei tarvitse ylimääräistä aikaa käyttäytyäkseen yrittäjämäisesti. Lisäksi, tämä tutkielma osoittaa yritysten ylimmän johdon tiedostavan joidenkin tukimekanismien tärkeyden, vaikka kyseisiä mekanismeja ei käytetä tutkielmassa mukana olleissa yrityksissä joko riskien välttämiseksi tai resurssien rajoitteiden vuoksi. Tutkielman löydösten perusteella ylimmälle johdolle suositellaan nelivaiheista konfiguraatiomallia yrityksen sisäisen yrittäjyyden tukemiseen: 1) määrittele yrittäjämäiseltä käytökseltä odotetut tulokset, 2) yhtenäistä ylimmän johdon näkemys näiden tulosten ympärille, 3) valitse tietyt tukimekanismit ja niiden tärkeys, ja 4) varmista että henkilöstö on tietoinen näkemyksestä ja samaa mieltä siitä. Kaikki nämä toimet tulisi tehdä ottaen huomioon yrityksen yksilölliset piirteet, sillä ne vaikuttavat tukimekanismien arvoon yrityksessä. fi
dc.format.extent 118 + 2
dc.language.iso en en
dc.title How Can Top Management Best Support Corporate Entrepreneurship - A Cross-case Study on Finnish Medium-sized Companies en
dc.title Kuinka ylin johto voi parhaiten tukea yrityksen sisäistä yrittäjyyttä - Vertaileva tapaustutkimus suomalaisista keskisuurista yrityksistä fi
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Perustieteiden korkeakoulu fi
dc.subject.keyword corporate entrepreneurship en
dc.subject.keyword support mechanisms en
dc.subject.keyword entrepreneurial behavior en
dc.subject.keyword top management en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201804032000
dc.programme.major Strategy and Venturing fi
dc.programme.mcode SCI3050 fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Diplomityö fi
dc.contributor.supervisor Biniari, Marina
dc.programme Master’s Programme in Industrial Engineering and Management fi
local.aalto.electroniconly yes
local.aalto.openaccess no


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account