Listalleottoesitteen teko ja viestittäminen yhtiön tilasta: viimeaikaiset listautumiset Helsingin pörssiin

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin seitsemää listalleottoesittettä yhtiöistä, jotka ovat listautuneet Helsingin pörssiin vuonna 2017. Listalleottoesite on potentiaaliselle sijoittajalle kattava paketti yhtiöstä, josta hänellä voi olla vähän tietoa ennestään. Näin listalleottoesitteen merkitys listautumisessa yrityksen informoinnissa korostuu.

Tutkielma keskittyy johdon päätöksentekoon, kuinka, mitä ja miten halutaan kertoa yrityksen nykytilasta, jotta mahdollisimman moni potentiaalinen sijoittaja lähtisi yrityksen omistajaksi. Toteutus tehtiin tutkimalla valikoitua yritysjoukkoa sekä niiden listalleottoesitteitä. Syvällisempää merkitystä saatiin haastattelemalla kahta yrityksen johtohenkilöä yrityksistä, joita käsitellään tutkielmassa.

Aikaisempi kirjallisuus ja tutkimus painottavat listalleottoesitteen tärkeyttä mahdollisen sijoituspäätöksen tekemisessä. Se sisältää kattavasti tietoa yrityksestä niin taloudellisten kuin ei-taloudellisten tunnuslukujen osalta.

Paljon on tutkittu listalleottoesitteiden sisältöä sekä sen vaikutusta mm. alihinnoitteluun ja yrityksen markkina-arvoon listautumisen jälkeen, mutta vähemmän huomiota on saanut tutkimus yritysjohdon näkemyksistä, miten he haluavat kertoa yrityksestä listalleottoesitteessä. Tässä yhteydessä Weickin (1988) sensemakingteorian mukaisesti yrityksen johto toteuttaa sensemakingia listautumisen informoinnissa.

Tutkielman tavoitteena on saada ymmärrystä siitä, mikä on johdon päätöksentekoprosessi tunnuslukujen valinnassa. Toisekseen tutkitaan, miten johto pyrkii vaikuttamaan luottamuksen rakentamiseen sijoittajille pörssilistautumisen alkuvaiheessa.

Tulokset osoittavat, että johto kokee listautumisprosessin aikaa vievänä, jossa eri sidosryhmien, kuten pankkiirien, neuvonantajien ja lakimiesten roolit ovat tärkeitä. Listautumisesitettä varten johto joutuu muokkaamaan hyvin vähän nykyisiä tunnuslukuja, ja käytettävät tunnusluvut listalleottoesitteissä ovat karkeampia kuin johdon seuraamat tunnusluvut.

Tutkielma osoittaa, että johto kokee suurempaa epävarmuutta tulevaisuuden ennusteissa sekä tulevaisuuden viestinnässä kuin informoinnissa yrityksen tilasta listautumisen aikana. Tutkielman tuloksista voidaan myös päätellä, että johto joutuu perustelemaan vielä listautumisen jälkeen raadollisessa pörssimaailmassa, jossa osakkeen hinta on uskottavuuden mittari, heidän toimintaansa, jotta sijoittajat ymmärtävät esimerkiksi pidempiaikaisten investointien vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan.