Painilaboratorio – Paini kriittisen taidekasvatuksen menetelmänä

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Pusa, Tiina
dc.contributor.author Kuutti, Verna
dc.date.accessioned 2017-12-20T07:21:39Z
dc.date.available 2017-12-20T07:21:39Z
dc.date.issued 2017
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/29458
dc.description.abstract Tutkin opinnäytteessäni, miten ja miksi paini voi olla kriittisen taidekasvatuksen menetelmä. Tutkimusaihe on kummunnut omista kokemuksistani kamppailulajien harrastajana. Olen harjoitellut viimeiset seitsemän vuotta brasilialaista jujutsua eli lukkopainia, ja lajin parissa syntyneet keholliset kokemukset ovat muuttaneet käsitystäni sukupuolesta merkittävällä tavalla. Opinnäytteessäni pyrin erittelemään painin kriittistä potentiaalia sekä teoreettisesti että omaelämäkerrallisesti ja tarkastelemaan käytännön esimerkkien kautta, mitä painiminen taidekasvatuksen kontekstissa voi opettaa sukupuolesta. Tutkimuskysymyksinäni olivat: Miten ja miksi paini voi horjuttaa luonnollistuneita käsityksiä sukupuolesta? Miten ja miksi paini voi olla kriittisen taidekasvatuksen menetelmä? Opinnäytteeni tutkimusasetelma pohjautuu pitkälti queer-feminismille ja Judith Butlerin ajatuksille sukupuolen performatiivisuudesta. Queer-teoria jäsentää taideperustaisen tutkimusotteen ohella myös tutkimusmetodia, joka on monitieteinen, monimenetelmäinen ja kontekstoinnin merkitystä painottava. Aloitan opinnäytteeni taustoittamalla tutkimuskysymyksiäni teoreettisesti ja tarkastelemalla, mikä merkitys kehollisuudella ja queer-strategioilla voi olla yhdenvertaisuuteen tähtäävässä kriittisessä taidekasvatuksessa. Sen jälkeen määrittelen tarkemmin, mistä oikein puhumme, kun puhumme painista. Kuvaan painia kamppailulajina mutta myös historiallisesti muuttuneena kulttuurisena ilmiönä, joka on ollut vahvasti sukupuolittunutta. Esittelen, miten naiset ja binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella sijaitsevat painijat ovat haastaneet painia hegemonisen maskuliinisuuden linnakkeena. Opinnäytteen omaelämäkerrallisessa osuudessa käyn läpi omaa suhdettani painimiseen ja pyrin kartoittamaan niitä vaikutuksia, joita painilla on ollut käsityksiini sukupuolesta. Teoreettisen, historiallisen ja omaelämäkerrallisen kontekstoinnin jälkeen tutkin painia taidekasvatuksen menetelmänä kahdessa esimerkkitapauksessa: nykytanssikeskus Zodiakin Painiminen ja painiskeleminen -yleisötyökurssilla sekä itse suunnittelemassani Painilaboratoriossa. Opinnäytteen lopputulemana päädyn esittämään, että arkielämän normeista poikkeavana kehollisena toimintana painiminen voi purkaa sukupuolen sex/gender-jakoa ja herättää kysymyksiä sukupuolen biologisesta perustasta. Queer-fenomenologi Sara Ahmedin termistön mukaan painisali luo tilana disorientaatiota, eli hämmentää arkista tapaa liikkua, katsoa ja vuorovaikuttaa tilassa. Uusi tapa liikkua ja koskettaa tuottaa uusia tapoja ajatella esimerkiksi omasta kehosta ja sen rajoista, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Painissa otetaan läheistä fyysistä kontaktia hyvin erilaisten, kenties etukäteen vieraiden ihmisten kanssa, joten paini toimi erilaisuuteen mukavuuttamisen ja ennakkoluulojen kohtaamisen työkaluna. Painin intensiiviseen vuorovaikutukseen uppoaminen voi auttaa ylittämään erot ja myös kyseenalaistamaan tiukan rajan itsen ja toisen välillä. Toisaalta painiminen tarkoitti tutkimusaineistossani myös epämukavuusalueelle menemistä ja jopa epämiellyttävien kokemusten läpikäymistä. Painiessa törmää kehon, sukupuolen, seksuaalisuuden, fyysisen kontaktin ja jopa väkivallan teemoihin, jotka ovat syvästi henkilökohtaisia ja mahdollisesti pelottaviakin. Tutkimusaineistooni kuuluu negatiivisiakin kokemuksia, jotka toisaalta johdattelivat erityisen tärkeiden ky-symysten äärelle. Painipedagogiikan haasteena onkin luoda tila, jossa osallistujat voivat kohdata epämukavuuden turvallisesti ja toisten kehoja kunnioittaen. fi
dc.description.abstract In my master’s thesis I study how and why grappling can be a method of critical art education. The question has emerged from my own experience as a martial arts practitioner. I have been practicing Brazilian Jiu-Jitsu for the last seven years, and embodied experiences arising from this grappling sport have changed my perception of gender in important ways. In my thesis, I try to analyze the critical potential of grappling both theoretically and autobiographically. I also examine practical examples of grappling in the context of art education and ask what was learned about gender. My research questions were: How and why can grappling destabilize naturalistic notions of gender? How and why can grappling be a method of critical art education? My research questions are strongly connected to queer feminism and Judith Butler’s ideas of gender performativity. Queer theory is also structuring my multidisciplinary research method that aims for pluralism and emphasizes the importance of context. I begin my thesis by presenting the theoretical foundation of my research and specify the role of embodiment and queer strategies in critical art education. I continue by defining more precisely what do we talk about when we talk about grappling. I describe it as a fighting technique but also as a historically changing, gendered cultural phenomenon and explain how women and non-binary wrestlers have challenged wrestling as a fortress of hegemonic masculinity. In the autobiographical part of the thesis I go through my own relationship with grappling and try to map out the effects it had on my notions of gender. After the theoretical, historical and autobiographical contextualization, I focus on two practical examples of grappling in the context of art education: a grappling course in the contemporary dance center Zodiak and my own Grappling Laboratory workshop. As a result of my thesis I state that as a deviant embodied activity grappling can help to deconstruct the sex/gender distinction and to question the biological basis for gender. Borrowing terms from queer phenomenologist Sara Ahmed the grappling space creates disorientation and disrupts normative ways of moving, looking and interacting with other bodies. New ways of moving and touching can produce new ways of thinking about the body and its boundaries, gender and sexuality. Because grappling requires close physical contact with the other, it can be a method of comforting with difference. The meditative experience of grappling can help to overcome differences and question the tight boundary between self and the other. On the other hand, my research material showed that grappling could also put the grappler into discomfort zone and even produce unpleasant experiences. Grappling with the themes of body, gender, sexuality, physical contact and even violence is deeply personal and potentially frightening. The research material includes negative grappling experiences, but they led to particularly important questions and conversations. The challenge of grappling pedagogy is to create a space where participants can safely cope with discomfort and respect each other's bodies. en
dc.format.extent 107 + 5
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Painilaboratorio – Paini kriittisen taidekasvatuksen menetelmänä fi
dc.title Grappling laboratory – Grappling as a method of critical art pedagogy en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Taiteen laitos fi
dc.contributor.department Department of Art en
dc.subject.keyword grappling fi
dc.subject.keyword wrestling fi
dc.subject.keyword embodiment fi
dc.subject.keyword queer fi
dc.subject.keyword critical art pedagogy fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201712208256
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Kallio-Tavin, Mira
dc.programme Kuvataidekasvatus fi
dc.programme Art Education en


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse