Esteettömyyden saavutettavuudesta? - Mikrohavainnointia Lohjan katutiloista kokemusympäristöinä

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on ollut empiirisin havainnoinnin keinoin tunnistaa fyysisen esteettömyyden toteutumiseen liittyviä laadullisia ongelmia tai epäjohdonmukaisuuksia kaupungin katutilassa sekä selkiinnyttää katutilan fyysisen esteettömyyden käsitettä kaupunkisuunnittelun ja jalankulun näkökulmista. Tutkimusaineiston muodostaa tutkimuksen kohdealueelta kuvattu lähes 10000 otoksen digikuvahavaintoaineisto.

Kaupunkisuunnittelulla tarkoitetaan tässä tutkielmassa koko sitä kunnalliseen itsehallintoon perustuvaa suunnittelu- valvonta- hoito-, kunnossapito- ja toteutusprosessien edellyttämää kokonaisuutta, jolla ohjataan kaikkea rakentamiseen tai olemassa olevaan infrastruktuuriin ja maankäyttöön liittyviä muutoksia tai toteutusta kaupungin alueella.

Jalankulun fyysistä esteettömyyttä voivat haitata tai rajoittaa esteettömyyden kannalta puutteellisesti tai virheellisesti toteutetut tai ikääntyneet tekniset tai rakenteelliset ratkaisut jalankulkijoiden liikkumisympäristössä. Näiden ratkaisujen korjaaminen edellyttää liikkumisympäristön säännöllistä valvontaa ja haittojen tai häiriöiden sekä puutteiden tunnistamista. Olemassa oleva turvallisuuden- ja esteettömyyden arvioinnin ohjeistus on apuna ympäristöä kehitettäessä.

Vakavimpien esteettömyyttä haittaavien tekijöiden syntyminen on tutkielman yhteydessä tunnistettu aiheutuvan institutionaalisiksi tulkittavista ongelmista. Tällaiset ongelmat syntyvät tai saavat alkunsa oletettavasti kunnallisin päätöksin tai valinnoin. Niiden syntytapaa ei ole varmistettu.

Institutionaalisiksi jalankulun esteettömyyden toteutumista haittaaviksi tekijöiksi on tunnistettu jalkakäytävälle osoitettu pysäköinti, epäjatkuvat jalankulkureitit, luvaton pyöräily jalkakäytävillä, pyöräilyn ja jalankulun yhdistäminen samaan kapeaan väylään sekä yksityisautoilun ja läpiajoliikenteen sujuvuuden kohtuuton suosiminen. Institutionaalisten esteettömyysongelmien syntyä voi verrata syöpään, jonka erottuvat oireet vaikuttavat lieviltä ja ovat vaikeasti tautiin yhdistettävissä, mutta joka tultuaan tunnistetuksi voi edellyttää rankkoja hoitoja parantuakseen.

Fyysisen esteettömyyden toteuttamisessa ei ole kyse esteistä tai niiden poistamisen vaatimista kustannuksista vaan liikkumisen yhdenvertaisen turvallisuuden toteutumisesta ja yhdenvertaisten liikkumismahdollisuuksien luomisesta kaikille, asenteista.

Esteettömyyden yhdenvertaista toteuttamista edellyttävät ja tukevat kansainväliset sopimukset sekä voimassa oleva lainsäädäntö.

The aim of this thesis was to empirically recognize the qualitative problems or inconsistencies associated with the realization of physical accessibility in the city's street space and to clarify the concept of physical accessibility of street space from the point of view of urban planning and pedestrians. The research material consists of digital imaging data of nearly 10000 samples from the study area.

Urban planning means in this thesis the whole set of municipal autonomy-based planning control, maintenance and implementation processes that will control everything from the construction or the existing infrastructure to land use changes or implementation in the city.

Physical accessibility of the pedestrian can be hampered or limited by incomplete or incorrectly implemented or aging technical or structural solutions in the pedestrian mobility environment. Improving these solutions requires regular monitoring of the mobility environment and identification of disadvantages or disruptions and deficiencies. Existing guidance on safety and accessibility assessment helps to develop the environment.

The emergence of the most serious obstacles to accessibility has been identified in the thesis as being caused by institutional problems. Such problems arise or are likely to arise from communal decisions or choices. Their origin has not been verified.

The following institutional obstacles to the accessibility of pedestrian accessibility have been identified: parking on sidewalks, lack of continuous pedestrian routes, unauthorized cycling on sidewalks, linking cycling and pedestrians to the same narrow route, and unreasonable favoring of driving and passing traffic. The emergence of institutional accessibility problems can be compared to cancer whose distinctive symptoms appear mild and are difficult to combine with the disease, butwhich, after it has been identified, may require severe operations to heal.

International agreements and existing legislation require and support equal access to accessibility.