Linnoituksesta historialliseksi muistomerkiksi : Viipurin vanhakaupunki 1856-1939

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.author Neuvonen, Petri
dc.date.accessioned 2017-11-29T10:02:53Z
dc.date.available 2017-11-29T10:02:53Z
dc.date.issued 2017
dc.identifier.isbn 978-952-60-7590-7 (electronic)
dc.identifier.isbn 978-952-60-7591-4 (printed)
dc.identifier.issn 1799-4942 (electronic)
dc.identifier.issn 1799-4934 (printed)
dc.identifier.issn 1799-4934 (ISSN-L)
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/29048
dc.description.abstract The study examines the physical and cultural transformation of Viipuri’s Old Town from 1856 to 1939. It encompasses eight decades of the architectural history of the area. At the same time the study examines cultural change which was manifested in the attitudes of local inhabitants towards fortification walls, buildings, streetscapes and townscape of the Old Town. The primary sources are the documents and drawings of the local civilian administration as well as local newspapers. Viipuri (Vyborg), now part of the Russian federation, was before the Second World War the second city of Finland. In 1860 Russian military authorities ceded the main part of the walls surrounding the centre of the town to local civilian authorities. Military considerations gave way to the demands of commerce and industry. The centuries-old walls were demolished and local newspapers hailed this as a sign of progress. At the end of the 1880s the preindustrial townscape was broken as large new stone buildings began to replace older townhouses. The local bourgeois newspapers were satisfied with the development but in the local worker’s newspaper, which was operating in the margins of power and wealth, the development was met with less enthusiasm. The interest in the history and ancient monuments of the Old Town gained momentum in the 1880s and 1890s. In the next decade the interest of conservationists was expanded to include historical streetscapes and the entire townscape. The enthusiasm shown by locals to protect ancient monuments must not be exaggerated. The Round Tower, the Council Tower and the bastion of Pantsarlahti only narrowly escaped demolition. The last part of the walls, the South Wall, was demolished in 1913. In the 1920s and 1930s the protection of historic buildings, streetscapes and the entire townscape took official forms. The Old Town became the pride of the town and it was eagerly shown to both domestic and foreign tourists. At the same time it was integrated into the local identity of bourgeois Viipuri. The rhetoric based on the idea of Viipuri as the outpost of Western Culture against the East was mixed with images of the romantic Old Town. The Round Tower, which was converted into a historic restaurant in 1923, became the most popular tourist attraction of the Old Town. The transformation of the entire Old Town into an officially recognised historic monument was all but sealed. The preparations to receive the legal status of an Old Town before the Second World War were never concluded. en
dc.description.abstract Tutkimus käsittelee Viipurin vanhankaupungin fyysistä ja kulttuurista muutosta vuosina 1856–1939. Siinä käydään läpi kahdeksan vuosikymmentä alueen rakennushistoriaa. Samalla tutkimus tarkastelee kulttuurista muutosta, joka ilmeni viipurilaisten suhtautumisessa vanhankaupungin linnoitusmuureihin, rakennuksiin sekä katu- ja kaupunkinäkymiin. Keskeisenä lähdeaineistona ovat paikallisen siviilihallinnon asiakirjat ja piirustusarkistot sekä paikalliset sanomalehdet. Ennen toista maailmansotaa Viipuri oli väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki. Vuonna 1860 venäläiset sotilasviranomaiset luovuttivat kaupungille pääosan kaupungin keskustaa ympäröineistä valleista. Sotilaalliset näkökohdat saivat väistyä kaupan ja teollisuuden vaatimusten tieltä. Vuosisatoja vanhat vallit purettiin ja paikalliset sanomalehdet pitivät tapahtumaa merkkinä edistyksestä. 1880-luvun lopulla esiteollisen ajan yhtenäinen kaupunkikuva murtui suurten kivitalojen alkaessa syrjäyttää vanhaa rakennuskantaa. Porvarillinen paikallislehdistö oli tyytyväinen kehitykseen, mutta vallan ja hyvinvoinnin marginaalissa toimivan paikallisen työväenlehden sivuilla kehitys otettiin vastaan kitkerämmin. Kiinnostus vanhankaupungin historiaan ja historiallisiin muistomerkkeihin sai vauhtia 1880–1890-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä suojelijoiden mielenkiinto laajeni koskemaan myös historiallisia katu- ja kaupunkinäkymiä. Viipurilaisten intoa muinaismuistojensa suojeluun ei tule liioitella. Pyöreä torni, Raatitorni ja Pantsarlahden bastioni pelastuivat purkamiselta vain täpärästi. Viimeinen osa valleista, Etelävallit, purettiin vuonna 1913. 1920–30-luvulla alueen historiallisten rakennusten sekä katu- ja kaupunkinäkymien suojelu sai virallisia muotoja. Vanhastakaupungista muodostui paikkakunnan ylpeydenaihe, jota esiteltiin auliisti koti- ja ulkomaisille matkailijoille. Samalla se kytkettiin osaksi porvarillisen Viipurin paikallisidentiteettiä. Ensimmäisen tasavallan uhmakas ja sotaisa lännen etuvartio – retoriikka eli rinnakkain päivänpaisteisen ja romanttisen vanhankaupungin mielikuvien kanssa. Suosituimmaksi matkailunähtävyydeksi kohosi Pyöreä torni, joka vuonna 1923 muutettiin historialliseksi ravintolaksi. Koko vanhankaupungin muuttuminen virallisesti tunnustetuksi historialliseksi muistomerkiksi jäi vain viimeistä sinettiä vaille. Vuonna 1938 aloitettuja valmisteluja vanhan kaupunginosan juridisen aseman saamiseksi alueelle ei ehditty saattaa loppuun ennen talvisotaa. fi
dc.format.extent 354
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.publisher Aalto University en
dc.publisher Aalto-yliopisto fi
dc.relation.ispartofseries Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS en
dc.relation.ispartofseries 164/2017
dc.subject.other Architecture en
dc.title Linnoituksesta historialliseksi muistomerkiksi : Viipurin vanhakaupunki 1856-1939 fi
dc.title From Fortress to Historic Monument : Viipuri's Old Town 1856-1939 en
dc.type G4 Monografiaväitöskirja fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Arkkitehtuurin laitos fi
dc.contributor.department Department of Architecture en
dc.subject.keyword Viipuri fi
dc.subject.keyword vanhakaupunki fi
dc.subject.keyword arkkitehtuuri fi
dc.subject.keyword historia fi
dc.subject.keyword rakennussuojelu fi
dc.subject.keyword kaupunkisuojelu fi
dc.subject.keyword rakennusperintö fi
dc.subject.keyword historiallinen muistomerkki fi
dc.subject.keyword muinaismuisto fi
dc.subject.keyword kaupunkikuva fi
dc.subject.keyword matkailu fi
dc.subject.keyword Viipuri en
dc.subject.keyword Vyborg en
dc.subject.keyword Old Town en
dc.subject.keyword architecture en
dc.subject.keyword history en
dc.subject.keyword building conservation en
dc.subject.keyword urban conservation en
dc.subject.keyword built heritage en
dc.subject.keyword historic monument en
dc.subject.keyword ancient monument en
dc.subject.keyword townscape en
dc.subject.keyword tourism en
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-952-60-7590-7
dc.type.dcmitype text en
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.contributor.supervisor Niskanen, Aino, Prof., Aalto University, Department of Architecture, Finland
dc.opn Lähteenmäki, Maria, PhD, University of Eastern Finland, Finland
dc.date.defence 2017-11-24


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account