Hyvinvointivalmennuksen digitalisointi ja skaalaaminen – Valmennettavan motivaatioon liittyvät tekijät

Abstract

Diplomityön tarkoituksena on selvittää, miten Hintsa Performancen kahdenkeskistä valmennusohjelmaa pystytään skaalaamaan ja digitalisoimaan, niin että valmennettavien motivaatio ja mielenkiinto hyvinvointivalmennusta kohtaan säilyy. Tämä toteutetaan valmennuksen hybridimallilla, joka koostuu Hintsa Performancen huippuvalmentajasta sekä Better Life -sovelluksesta. Sovellus oli tämän tutkimuksen aikana vielä kehitysvaiheessa.

Diplomityön laadullinen empiirinen tutkimus pohjautui kuuden ja puolen viikon mittaiseen pilottijaksoon, jossa hybridimallia testattiin ensimmäistä kertaa. Pilottiin osallistui seitsemän henkilöä, joista kaksi oli osallistunut aikaisemmin henkilökohtaiseen valmennusohjelmaan. Suurin ja merkittävin osuus tutkimuksen aineistosta saatiin pilotin jälkeen tehdyistä haastatteluista. Tämän lisäksi valmentajalta saatuja kommentteja ja näkemyksiä sekä sovelluksen käytöstä kerättyä analytiikkaa käytettiin tutkimuksen aineistona. Aineiston analysointi tehtiin joustavalla ja prosessissa kehittyvällä koodausmenetelmällä. Lopullisia tuloksia peilattiin valmentaja-urheilija suhteen motivaatiomalliin, päämääräteoriaan, itseohjautuvuusteoriaan sekä hyvinvointivalmennuksen ja terveyskäyttäytymisen muuttamisen digitalisointiin. Tulosten perusteella esitettiin myös kehitysehdotuksia käytäntöön.

Valmennuksen hybridimalli oli pilotin aikana vielä kehitysvaiheessa ja se näkyi tuloksissa. Käyttäjät olivat motivoituneita uuden sisällön käyttämisestä. He saivat uutta tietoa ja inspiraatiota audio-oppitunneista, mikä motivoi heitä. Tekniset ongelmat olivat kuitenkin suurin este testihenkilöiden motivaation säilyttämiselle. Sovelluksen toimiminen teknisesti on edellytys sille, että on edes tarpeellista kiinnittää huomiota muihin motivaatioon liittyviin tekijöihin. Uusi valmennuksen malli ei ohjannut käyttäjiä tarpeeksi tekemään konkreettisia muutoksia omaan toimintaan, mikä madalsi käyttäjien motivaatiota. Käyttäjistä ainoastaan yksi osallistui valmentajan kanssa käytävään puheluun. Valmentajapalvelun konsepti oli käyttäjille epäselvä ja heillä oli liian suuri kynnys osallistua puheluun valmentajan kanssa.

Palvelun kokonaisuutta tulee yhdenmukaistaa ja sovellusta kehittää virtuaalivalmennuksen, päivittäisten tehtävien ja valmennusohjelman rakenteen selkeyttämisen avulla. Valmentajapalvelun konseptia tulee kehittää muun muassa helpottamalla puheluihin osallistumista. Myös parempi tavoitteiden asettaminen ja niissä edistymisen seuraaminen tulisi sisällyttää valmennuksen hybridimalliin. Sovelluksessa esiintyneet tekniset ongelmat heikensivät tälle tutkimukselle asetetun tavoitteen saavuttamista. On huomioitava, että diplomityössä tutkittiin ainoastaan 6,5 viikon aikaista valmennusta, vaikka valmennus kestää seitsemän kuukautta.

The aim of this thesis was to find out how to digitalise and scale Hintsa Performance’s already existing well- being coaching method that is based on the intensive one-to-one coaching method. Digitalising and scaling should still maintain the motivation of the participant. The new coaching method is called the hybrid model of the coaching which consists of Hintsa Performance’s high performance coach and “Better Life” mobile application. The application is still under development during the research.

The qualitative and empirical research of the thesis was based on the six and a half weeks’ pilot program in which the new hybrid model was tested for the very first time. There were altogether seven participants and two of them had participated already earlier in the one-to-one coaching program. The most of the research’s data was gathered by the interviews that were held straight after the pilot program. In addition, the coach’s comments and the analytics from the application were used as a part of the data. The data from the interviews were analysed by using flexible and iterative coding method. The final results were reflected with the already existing theories and research such as the motivation model of the coach – athlete relationship, goal setting theory, self-determination theory and the digitalising of the well-being coaching. In addition to this, the results gave useful practical implications.

During the research, the hybrid model was still under the development which could be seen from the results. However, the users were motivated to consume the new content. They got new knowledge and inspiration from audio lessons which gave them even more motivation. Still, the technical problems were the biggest challenge for maintaining the motivation. The new coaching model did not help users to make concrete changes in their everyday life which decreased the level of the motivation. Only one of the users participated in the call with the coach. It was unclear for the participants what was included in the service of the high- performance coach and they had too high threshold to participate in the call with the coach.

The new coaching service and its concept should be developed by adding the virtual coach, improving the daily tasks and clarifying the structure of the coaching program. It should be made easier to participate in the call with the coach. Furthermore, goal setting should be included in the hybrid coaching model. Overall the aims of the thesis were almost reached but however the technical issues of the application made it hard and unfeasible. It must be considered that the pilot program tested only six and a half weeks coaching period even though the coaching program lasts all together seven months.