Innovation commercialisation process from the 'four knowledge bases' perspective

Abstract

In this dissertation, the innovation commercialisation process is studied from the perspective of four knowledge bases in product innovation: the technology knowledge base, end-user knowledge base, brand knowledge base, and business-logic knowledge base. In all, the doctoral dissertation consists of five substudies appended in full, and an introductory text integrating these substudies.

Substudy 1 develops the 'four knowledge bases and four knowledge levels' perspective in order to analyse the product innovation as a micro-strategy. Innovation-based diversification was found to be a very important reason to use the micro-strategy perspective. Substudy 2 describes the perfect technology syndrome and its solutions. The one-sided interest in technological development led to serious difficulties but was also solved by some companies. Substudy 3 analyses barriers in the innovation commercialisation process. The research results are summarised as seven hypotheses. Substudy 4 uses a multidimensional product-concept model that can enhance cross-functional knowledge creation in the product innovation process. Substudy 5 further develops the 'four knowledge bases' perspective by adding the consumer knowledge base and implementing this extended approach in the form of the Consumer Learning Roadmap. This substudy includes two case studies.

An important contribution of the present dissertation with its substudies is a deeper understanding of the innovation-based diversification. On the one hand, innovation-based diversification process can open to the company new successful markets. On the other hand, it can lead the company into unanticipated difficulties. In addition, the dissertation provides new insight into how the innovation commercialisation process can be developed by means of utilising the innovation-based micro-perspective.

Väitöskirjassa tutkitaan innovaatioiden kaupallistamisprosessia neljän tietämysperustan näkökulmasta, jotka ovat teknologiatietämysperusta, loppukäyttäjätietämysperusta, branditietämysperusta ja liiketoimintalogiikkaa koskeva tietämysperusta. Väitöskirja rakentuu viidestä liitteenä esitetystä osatutkimuksesta ja kyseiset osatutkimukset integroivasta johdanto-osasta.

Osatutkimuksessa 1 kehitetään neljään tietämysperustaan ja neljään tietämystasoon perustuva näkökulma, jotta innovaatioita voitaisiin analysoida mikrostrategiana. Johtopäätöksenä oli, että innovaatioista aiheutuva diversifikaatio on tärkeä syy käyttää mikrostrategista lähestymistapaa. Osatutkimuksessa 2 kuvataan täydellisen teknologian syndroomaa ja sen välttämistä. Yksipuolinen kiinnostus teknologiaa koskevaan kehittämistyöhön johti vakaviin vaikeuksiin, mutta muutamat yhtiöt ratkaisivat tämän ongelman. Osatutkimuksessa 3 analysoidaan esteitä innovaatioiden kaupallistamisprosessissa. Tutkimustulokset on tiivistetty seitsemään hypoteesiin. Osatutkimuksessa 4 käytetään moniulotteista tuotekonseptimallia, jolla voidaan tehostaa eri funktioiden keskinäistä uuden tietämyksen kehittämistä tuoteinnovaatioprosessissa. Osatutkimuksessa 5 kehitetään edelleen neljän tietämysperustan näkökulmaa lisäämällä siihen kuluttajatietämysperusta ja soveltamalla tätä laajennettua lähestymistapaa kuluttajan oppimistiekartassa. Tämä osatutkimus sisältää kaksi tapaustutkimusta.

Väitöskirjan tärkeänä kontribuutiona on, että se syventää innovaatioista aiheutuvaa diversifikaatiota koskevaa ymmärtämystä. Yhtäältä innovaatioista aiheutuva diversifikaatio voi avata yhtiölle uusia menestyksekkäitä markkinoita. Toisaalta innovaatioista aiheutuva diversifikaatio voi johtaa yhtiön odottamattomiin vaikeuksiin. Lisäksi väitöskirja antaa uutta tietoa siitä, miten innovaatioiden kaupallistamisprosessia voidaan kehittää innovaatioperustaisesta mikronäkökulmasta.