Tunneälykäs esimiestyö : esimiesten kykypohjaisen tunneälyosaamisen laadullinen kuvaaminen ja määrällinen mittaaminen

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.author Saarinen, Mikael
dc.date.accessioned 2012-02-24T08:08:21Z
dc.date.available 2012-02-24T08:08:21Z
dc.date.issued 2007-02-09
dc.identifier.isbn 978-951-22-8564-8
dc.identifier.issn 1795-1550
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/2839
dc.description.abstract Emotional intelligence (EI) is a new construct of intelligence first presented by two American psychologists John D. Mayer and Peter Salovey. Since 1990, they have tried to conceptualize a theory of skills and abilities related to emotional information and its perception, use, understanding and management. This model is performance-based, in contrast to the trait-based or mixed model proposed by journalist-psychologist Daniel Goleman. Research has shown that EI competencies are connected to several factors related to life quality, well-being and work satisfaction. In recent years, EI has also received attention in the area of leadership research. There has been no prior research on the EI competencies of superiors in Finland, although due to the quartile economy superiors must increasingly deal with awkward and anxiety-producing emotions in the workplace. EI competencies can enhance coping with these risk factors, which threaten well-being and productivity in working life. This research was conducted across eight Finnish companies, ranging from public enterprises to IT companies. My first research agenda was to qualitatively define the emotional work of superiors, using the performance model of EI as a basis. This produced structured information about the emotional side of managerial work and development areas for a small research group (n=21) consisting of superiors and experts. In the data, the interviewees referred mostly to perception, experience, expression and management of emotions. There were significantly fewer descriptions of facilitating thoughts with emotions and understanding emotions. Superiors produced fewer emotional descriptions than average Finns, and female superiors (n=6) slightly fewer than male. Experts (n=9) diverged statistically from superiors in the greater number of emotional references. My second research agenda was to study the functioning of different EI measurements created from different theory models. The performance-based EI test (MSCEIT) and mixed-model EI self-inventory (SSRI) did not function as expected in this data (n=43 and n=52). The distributions and reliabilities diverged significantly from those obtained in international studies. MSCEIT distribution was nearly one standard deviation weaker and scale reliabilities were all weaker than in the norm data. My own 18-item EI 360° evaluation did not extend to all dimensions of the Mayer-Salovey model of EI, although it proved to be a quite promising instrument structurally. The EI 360° consisted of five dimensions: 1) perception and understanding, 2) expression of positive and 3) negative emotions, 4) regulation of emotions and 5) emotional support of others. The cognitive elements of EI, such as facilitating one's thoughts and analyzing emotions, seem to be harder to track in a 360° evaluation. The results of performance tests, self-inventories and EI 360° evaluations did not correlate strongly. They seem to measure different areas of EI, as previous studies indicate. My third research question was related to the level of emotional intelligence and well-being in superiors (n=25) as compared to two control groups (experts n=9 and young adults n=18). Based on the results from different measurements, several development areas were identified, particularly in the area of experiential EI competencies, where emotions are strongly present and must be perceived accurately at the same time as they are used to facilitate thinking. Unlike the earlier studies, this time there were not significant differences between men and women. Young adults were more skillful than other groups. In particular, experts and superiors got weaker results than in other studies. In the area of well-being, there was proportionally more need for development in the area of fatigue, especially with superior-group. My last research question concerned the relation between EI and the perceived success of a superior's work. Superiors (n=14) were evaluated as fair (3.7 on a scale of 1–5) in the area of international management competencies. The perceived success as evaluated by others (n=101) was not statistically related to the EI competencies measured by different instruments. The results do provide some information on the functionality of different EI instruments in Finnish culture and where development efforts should be focused, although the small size and selected nature of the data limit these conclusions. en
dc.description.abstract Tunneäly (emotional intelligence) on amerikkalaistutkijoiden Mayerin ja Saloveyn muodostama apukäsite, jonka avulla on yritetty kuvata ihmisen toimintakykyyn ja elämänlaatuun vaikuttavien tunteiden havaitsemiseen, käyttämiseen, ymmärtämiseen ja säätelyyn liittyvää "älykkyyttä". Tunneälyosaaminen on tutkimusten perusteella yhteydessä moniin elämänlaatua, hyvinvointia ja työkykyisyyttä parantaviin tekijöihin. Viime vuosina se on saanut yhä enemmän huomiota osakseen myös johtamistutkimuksessa. Suomalaista tunneälyosaamisen ja johtamisen tutkimusta ei vielä ole, vaikka esimiehet joutuvat yhä enemmän työssään kohtaamaan kvartaalitalouden esille nostamia kiusallisia ja ahdistavia tunteita. Tunneälyosaaminen voi olla yksi merkittävä keino selviytyä näistä hyvinvointia ja tuottavuutta uhkaavista työelämän rasitustekijöistä. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni liittyi esimiesten emotionaalisen työn laadulliseen kuvaamiseen tunneälyn kykymallin näkökulmasta. Teoriamalli antoi jäsenneltyä tietoa esimiestyön emotionaalisesta puolesta ja sen kehittämisalueista pienessä esimies- ja asiantuntija-aineistossa (n=21). Suurin osa haastatteluviittauksista koski tunteiden säätelyä ja tunteiden havaitsemista, kokemista ja ilmaisua. Sen sijaan tunteiden ymmärtämistä ja käyttöä ajattelun tukena kuvattiin aineistossa merkitsevästi vähemmän. Esimiehet antoivat yleiseen suomalaiseen tasoon nähden vähemmän tunnekuvauksia, naisesimiehet (n=6) jopa hiukan miehiä vähemmän. Asiantuntijaryhmä (n=6) erosi tilastollisesti esimiesryhmästä (n=15) haastatteluviittauksien suuremmalla määrällä. Toinen tutkimuskysymys liittyi eri teorialähtökohdista muodostettujen tunneälymittareiden toimimiseen suomalaisessa aineistossa. Tunneälyn kykytesti (MSCEIT) ja sekoitetun mallin mukainen tunneälyn itsearviointi (SSRI) eivät kaikilta osin toimineet suomalaisessa aineistossa (n=43 ja n=52). Kykytestin ja itsearvioinnin reliabiliteetit ja jakaumat eivät vastanneet kansainvälisiä verrokkituloksia. Muodostamani tunneälyosaamisen 360°-arviointi ei tavoittanut kaikkia kykymallin ulottuvuuksia, vaikka se rakenteellisesti osoittautui toimivaksi ja erottelevaksi mittariksi. Eri mittarit korreloivan toisiinsa vain heikosti, joka voi kertoa niiden tavoittavan eri alueita tunneälyosaamisesta tai vaihtoehtoisesti se kertoo tunneälyn mittaamisen ongelmista. Kolmas tutkimuskysymys koski esimiesten tunneälyosaamisen ja hyvinvoinnin tasoa. Tunneälyosaamisessa oli mittarien perusteella kehitettävää. Tämä koski erityisesti tunneälyosaamisen elämyksellistä puolta, jossa tunteet ovat vahvasti läsnä ja samaan aikaan niitä pitää osata tunnistaa, arvioida ja käyttää oman ajattelun tukena. Sukupuolieroja ei aineistossa juuri esiintynyt. Sen sijaan nuoret aikuiset olivat muita ryhmiä tunneälyosaavampia. Hyvinvoinnissa suhteellisesti eniten kehittämistarvetta oli uupumuksessa; esimiehillä merkitsevästi enemmän kuin asiantuntijoilla. Viimeinen tutkimuskysymykseni koski tunneälyosaamisen ja menestyksekkääksi koetun johtamisen välisen yhteyden selvittämistä. Esimiehet (n=14) saivat johtamiskompetenssien alueella kaikkineen tyydyttäviä arvioita (3,7 / 5). Toisten (n=101) arvioima johtamisen menestyksellisyys ei ollut merkityksellisessä yhteydessä tunneälyosaamiseen. Vaikka tulokset antavat viitteitä mittareiden vahvuuksista ja puutteista sekä tunneälyvalmentamisen kohdentamisesta, ne ovat vain suuntaa antavia aineiston pienen koon ja valikoituvuuden perusteella. fi
dc.format.extent 230
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso fi en
dc.publisher Helsinki University of Technology en
dc.publisher Teknillinen korkeakoulu fi
dc.relation.ispartofseries Helsinki University of Technology, Laboratory of Work Psychology and Leadership doctoral dissertation series en
dc.relation.ispartofseries 2007/2 en
dc.subject.other Psychology en
dc.title Tunneälykäs esimiestyö : esimiesten kykypohjaisen tunneälyosaamisen laadullinen kuvaaminen ja määrällinen mittaaminen fi
dc.title Emotionally Intelligent Leadership. Qualitatively Defining and Quantitatively Measuring Performance-Based Emotional Intelligence Competencies en
dc.type G4 Monografiaväitöskirja fi
dc.description.version reviewed en
dc.contributor.department Department of Industrial Engineering and Management en
dc.contributor.department Tuotantotalouden osasto fi
dc.subject.keyword emotional intelligence en
dc.subject.keyword competencies en
dc.subject.keyword evaluation en
dc.subject.keyword superior work en
dc.subject.keyword success en
dc.subject.keyword well-being en
dc.subject.keyword tunneäly fi
dc.subject.keyword osaaminen fi
dc.subject.keyword mittaaminen fi
dc.subject.keyword esimiestyö fi
dc.subject.keyword menestyksellisyys fi
dc.subject.keyword hyvinvointi fi
dc.identifier.urn urn:nbn:fi:tkk-008974
dc.type.dcmitype text en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.contributor.lab Laboratory of Work Psychology and Leadership en
dc.contributor.lab Työpsykologian ja johtamisen laboratorio fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account