Climate change poses challenges to societies that cut across many municipal activities. The goals set in climate policy require cities to develop and implement new technological solutions, new types of policy innovations, and to enable changes in everyday practices of city dwellers. In recent decades, mitigation and adaptation in cities have been increasingly approached through experimentation, which can be interpreted as testing new ideas and practices in addressing climate change.
The Climate Street- project can be seen as part of this continuum and the largest projects of its kind in Finland that takes place in established urban environment. During the project, Iso Roobert street in Helsinki and Tikkuraitti and Asematie in Vantaa were transformed into climate streets, on which experimentation took place. These included both mitigation and adaptation experiments, with the aim of providing a test bed for businesses, and the cities in order to test and develop low carbon technologies, services and practices.
This assessment report evaluates the execution of the Climate Street project, including the successes and the challenges faced in the project. In keeping with the tradition of the experimentation culture, the report also discusses the lessons learned in the project. More specifically, the project is assessed through four themes: 1. learning, 2. participation, 3. instigating public debate and 4. changing structures and practices.
Overall, the Climate Street project was a success. It opened up the debate regarding the changes necessary in built environment in Finland. The projects successfully engaged a wide variety of stakeholders in experimentation, which facilitated reductions in greenhouse gas emissions, led to new practices and working cultures. The project did not create a systemic change in terms of overall sustainability, a result also observed in similar projects elsewhere in Europe.
Ilmastonmuutos asettaa yhteiskunnille haasteita, jotka läpileikkaavat kaupunkien toimintaa. Ilmastopolitiikan tavoitteet edellyttävät uusien teknisten ratkaisujen kehittämistä ja jalkauttamista, mutta myös uudenlaisia poliittisia ohjauskeinoja sekä muutoksia yksittäisten ihmisten arkisissa käytännöissä. Viime vuosikymmeninä kaupungeissa ympäri maailman ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista on lähestytty erilaisten kokeilujen kautta, jotka voidaan ymmärtää erilaisina toimenpiteinä, joissa testataan uusia ideoita ja toimintamalleja eri tilanteissa.
Ilmastokatu-hanke voidaan nähdä osana edellä kuvattua laajempaa jatkumoa ja laajuudessaan isoin kaupunki kokeilualustana -hanke Suomessa, joka toteutetaan jo rakennetussa ja vakiintuneessa kaupunkiympäristössä. Ilmastokatu-hankkeen aikana Helsingin Iso Roobertinkatu ja Vantaan Tikkuraitti sekä Asematie muuttuivat “ilmastokaduiksi”, joilla toteutettiin erilaisia kokeiluja, jotka tähtäsivät vähähiiliseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuvaan yhteiskuntaan. Ilmastokatuhankkeen tarkoituksena oli tarjota yrityksille ja kaupungeille uusien vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden tai toimintamallien testialusta sekä referenssialue.
Tässä raportissa arvioidaan ilmastokatu-hankkeen toteutusta ja siinä saatuja onnistumisia sekä kohdattuja vaikeuksia. Kokeilukulttuurin periaatteiden mukaan raportissa myös tunnistetaan hankkeesta poikineita oppimismahdollisuuksia. Tarkemmin hanketta arvioidaan (1) oppimisen, (2) osallistamisen (3) julkisen keskustelun luomisen sekä (4) rakenteiden ja käytäntöjen haastamisen kautta.
Kokonaisuudessaan Ilmastokatu-hanke oli onnistunut, sillä sen avulla saatiin avattua keskustelu rakennetussa ympäristössä vaadittavista muutoksista Suomessa. Hankkeessa osallistettiin eri kohderyhmiä kokeiluihin, joiden kautta mahdollistettiin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä, saatiin aikaan uusia toimintamalleja ja luotua uutta toimimisen kulttuuria. Hankkeen avulla ei kuitenkaan saatu aikaan suurta systeemistä muutosta ja tältä osin kokemukset ilmastokadun toteutuksesta vastaavat muita vastaavia kansainvälisiä hankkeita.
Submit a publication
Browse
Statistics