Designing user-centric metadata for digital snapshot photography

Abstract

With digital cameras, camera phones, and camcorders connected to personal computers and the Internet, people are capturing, sharing, and storing more and more media created by themselves. This has created the organizing challenge called media management problem: how to browse and find media from the growing personal media collections. Metadata is seen as one of the most promising technologies to address this problem. Previous work on metadata design has focused on public or commercially produced media – not on media created by consumers for themselves or their social networks.

Taking snapshot photography as a starting point, this dissertation looks into the media management problem from a user-centric design perspective. In this work, three consecutive systems were designed: MMM-1, MobShare, and PhotosToFriends. Each of these systems was evaluated in extensive user trials. The objective of the user trials was to provide a better understanding of the uses people have for mobile photos and metadata. The results gained from constructing the systems and the associated user trials are divided into three. First, they contribute to understanding social uses for mobile photographs: what was photographed, with whom were the photos shared, and what kind of social activity emerged. Second, the results can be applied into designing systems for photo sharing: the use of galleries, control over sharing, support for discussions, and social awareness and notifications. Third, what are the implications for metadata that the social uses and system design have.

The main implications are the inherent problem of personal photo information being contextual, dynamic, and highly semantic, and the strong coupling of metadata and its application. To address these problems we propose the concept of social metadata, which takes advantage of the social activity in photo sharing systems. The user-centric design approach also brings forth that content metadata generation should be approached from several angles – social metadata, user tagging and contextual information – in addition to the more traditional content-based analysis.

Digitaalikameroiden, kamerapuhelimien ja digitaalisten videokameroiden ollessa nykyään yhdistettynä kotitietokoneiseen ja sitä kautta Internetiin ihmiset luovat, jakavat ja tallentavat entistä enemmän itse tekemäänsä mediaa. Tämän seurauksena on syntynyt organisointihaaste, jota kutsutaan henkilökohtaisen median hallintaongelmaksi: kuinka selata mediaa tai löytää sieltä haluamansa media? Metatietoa pidetään yhtenä lupaavimmista teknologisista ratkaisuista tähän ongelmaan. Aikaisempi tutkimus metatiedon suunnittelussa on keskittynyt julkiseen tai kaupalliseen mediaan – ei mediaan, jonka kuluttajat luovat itselleen tai sosiaaliselle verkostolleen.

Tämä väitöskirja tutkii median hallintaongelmaa käyttäjäkeskeisestä näkökulmasta, jossa lähtökohtana on näppäilyvalokuvaus. Tässä työssä rakennettiin kolme peräkkäistä järjestelmää: MMM-1, MobShare ja PhotosToFriends. Kukin näistä järjestelmistä evaluoitiin kattavilla käyttäjäkokeilla, joiden tavoitteena oli laajentaa ymmärrystä ihmisten mobiilikuvien käytöstä sekä metatiedosta. Järjestelmien rakentamisesta ja niihin liittyvistä käyttäjäkokeista saadut tulokset voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensiksi, tulosten kautta voidaan paremmin ymmärtää mobiilikuvien sosiaalista käyttöä: mitä kuvattiin, keille kuvia jaettiin ja minkälaista sosiaalista toimintaa syntyi. Toiseksi, tuloksia voidaan käyttää kuvienjakojärjestelmien suunnittelussa: gallerioiden käyttö, jakamisen kontrollointi, keskustelun tukeminen sekä tietoisuus ja tiedottaminen sosiaalisesta aktiivisuudesta. Kolmanneksi, mitä seuraamuksia kahdella edellisellä kohdalla on metatiedon suunnittelulle.

Tärkeimmät seuraamukset ovat se, että henkilökohtainen tieto on kontekstuaalista, dynaamista ja semanttista, ja metatiedon sekä sitä käyttävien sovellusten välillä on vahva keskinäinen liitos. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi ehdotamme sosiaalisen metatiedon käsitettä, joka käyttää hyväksi kuvienjakojärjestelmien sosiaalista aktiivisuutta. Käyttäjäkeskeinen lähestyminen suunnittelussa nostaa esille myös, että sisältöä kuvaavan metatiedon luomista pitäisi lähestyä useasta eri näkökulmasta – sosiaalinen metatieto, käyttäjien "tägit" ja konteksti-informaatio – perinteisen sisältöpohjaisen analyysin lisäksi.