Tuloksenohjauksen estimointi harkinnanvaraisten jaksotuserien avulla suomalaisissa pörssiyhtiöissä ja tilintarkastuksen oheispalvelupalkkioiden yhteys tuloksenohjaukseen

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Niemi, Lasse
dc.contributor.author Rove, Henri
dc.date.accessioned 2017-08-17T13:43:18Z
dc.date.available 2017-08-17T13:43:18Z
dc.date.issued 2017
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/27808
dc.description.abstract EU:n 2016 tilintarkastusreformi asettaa tilintarkastusyhteisöille rajoituksia oheispalveluiden harjoittamisen suhteen. Rajoitusta on perusteltu siten, että palkkiotason kasvaessa tarkastajien taloudellinen riippuvuus asiakkaasta kasvaa, mikä saattaa vaarantaa heidän riippumattomuutensa. Tässä tutkimuksessa otetaan kantaa siihen, onko oheispalvelupalkkioilla Suomen pörssiyhtiöissä 2007-2015 ollut havaittavissa tämän tyyppistä tilintarkastuksen laatuun vaikuttavaa yhteyttä. Tutkimuksessa sovelletaan yhdysvaltalaista Frankel ym. (2002) -tutkimusmenetelmää, jolla katsotaan olevan parhaat lähtökohdat mahdollisen yhteyden havaitsemiseksi. Koska Suomen aineiso on alkuperäistä pienempi, on tutkimusmenetelmää muokattu paremmin sopivaksi. Modified Jones -mallin lisäksi tutkimuksessa käydään läpi viisi muuta tuloksenohjausta estimoivaa harkinnanvaraisten jaksotuserien laskentamallia, joista paras menetelmä valitaan tutkimuksen perustaksi. Nämä mallit ovat Jones (1991), Kothari ym. (2005), Ecker ym. (2015), McNichols (2002) sekä DeFond & Park 2001. Tutkimuksessa havaittiin, että laskentamallit ovat keskimääräisiltä arvoiltaan melko lähellä toisiaan. Korrelaatiomatriisissa mallien väliset erot alkoivat näkyä enemmän. Laskentamalleja tutkittiin konkreettisen tutkimusongelman yhteydessä Frankel ym. (2002) mukaisen regressiomallin avulla, jolloin havaittiin, että DeFond & Park -mallia sovellettaessa saadaan tilastollinen merkitsevyys yhdeksälle neljästätoista muuttujasta. Koska kontrollimuuttujien on aiemmassa tutkimuksessa todettu korreloivan tuloksenohjauksen kanssa, päädyttiin siihen, että DeFond & Park malli palauttaa parhaan estimaatin tuloksenohjauksesta. Lisäksi malli on aineiston kannalta helpoin ja mahdollistaa suurimman otoskoon. Tutkimuksessa tehtiin johtopäätös siitä, että paras laskentamalli tuloksenohjauksen estimointiin Suomessa on DeFond & Park (2001). Oheispalvelupalkkion yhteyttä tuloksenohjaukseen tutkittiin Frankel ym. (2002) mukaisessa regressiomallissa, käyttämällä DeFond & Park mallia tuloksenohjauksen estimaattina. Oheispalvelupalkkioista ei löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tuloksenohjaukseen. Tämä tarkoittaa, ettei tutkimuksessa löydetty tukea sille, että oheispalvelut vaarantavat riippumattomuuden suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Tulos on yhteneväinen aiemman tutkimuksen kanssa. fi
dc.description.abstract EU audit reform (2016) has placed more emphasis on auditor independence through the limitation of certain non-audit services. This study examines whether non-audit services have affected auditor independence, more specifically earnings management in Finnish listed companies 2007-2015. The study is conducted based on Frankel et al. (2002) method. Since the Finnish stock market consists of a considerably smaller sample size than in United States, it is also required to study the effectiveness of different discretionary accruals models in Finland. In addition to the original Modified Jones -model, this study examines the effectiveness of Jones (1991), Kothari et al. (2005), Ecker et al. (2013), McNichols (2013) ja DeFond & Park (2001) -models. The study concludes that based on its statistically significant results, higher sample size and ease of use, DeFond & Park (D&P) -model works best in the Finnish setting when estimating discretionary accruals. Using D&P -based estimate for earnings management, Frankel et al. (2002) method was used to clarify the connection between earnings management and non-audit service fees. In this study, no significant connection was found. This means, that no indication was found linking high non-audit service fees to lower audit quality. en
dc.format.extent 70
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi fi
dc.title Tuloksenohjauksen estimointi harkinnanvaraisten jaksotuserien avulla suomalaisissa pörssiyhtiöissä ja tilintarkastuksen oheispalvelupalkkioiden yhteys tuloksenohjaukseen fi
dc.title Estimation of earnings management using discretionary accruals models in Finland and the effect of nonaudit services on earnings management en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Kauppakorkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Business en
dc.contributor.department Laskentatoimen laitos fi
dc.subject.keyword tuloksenohjaus fi
dc.subject.keyword harkinnanvaraiset jaksotuserät fi
dc.subject.keyword tilintarkastuksen laatu fi
dc.subject.keyword tilintarkastuspalkkiot fi
dc.subject.keyword tilintarkastuksen oheispalvelut fi
dc.subject.keyword oheispalvelupalkkioiden laatuvaikutus fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201708176712
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.programme Accounting en
dc.subject.helecon laskentatoimi fi
dc.subject.helecon johdon laskentatoimi fi
dc.subject.helecon tulos fi
dc.subject.helecon johtaminen fi
dc.subject.helecon tilintarkastus fi
dc.subject.helecon laatu fi
dc.subject.helecon palkkiot fi
dc.ethesisid 16003
dc.location P1 I fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account