Yrityksen sisällä luotujen aineettomien hyödykkeiden tunnistaminen yrityksen varoina

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Kykkänen, Tapani
dc.contributor.author Kurki, Mikko
dc.date.accessioned 2017-08-16T07:37:06Z
dc.date.available 2017-08-16T07:37:06Z
dc.date.issued 2016
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/27627
dc.description.abstract Tässä tutkimuksessa analysoidaan sitä, millä ehdoin Suomen kirjanpitolaki ja IFRS:n IAS 38 – standardi tunnistavat yrityksen sisällä luotuja aineettomia hyödykkeitä yrityksen varoiksi. Tämän jälkeen analyysissa edetään tutkimaan sitä, mitä näkemyksiä akateemisessa kirjallisuudessa on esitetty sisäisesti luotujen aineettomien hyödykkeiden puutteellisesta tunnistamisesta yrityksen varallisuutena ja sen seurauksista. Tutkielma on siis rajattu niin, että siinä tarkastellaan ainoastaan aineettomia hyödykkeitä, joiden voidaan katsoa syntyvä yrityksen sisällä. Yrityksen ulkopuolelta hankitut aineettomat hyödykkeet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Kyseessä on deskriptiivinen tutkimus, joka on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Keskeisimmät lähteet koostuvat kirjanpitoa säätelevistä standardeista ja laeista sekä tieteellisistä julkaisuista. Kirjanpitosäännöksiin tehdyn katsauksen perusteella voidaan todeta, että sisäisesti luotujen aineettomien hyödykkeiden tunnistamisen säätelyssä IAS 38-standardi on Suomen kirjanpitolakia tarkempi ja joiltain osin rajoittavampi. Esimerkki Suomen joustavammasta säätelystä IAS 38:aan verrattuna on mahdollisuus muiden pitkävaikutteisten menojen, kuten koulutus- ja mainontamenojen, aktivointiin. Lisäksi KPL:n mukaan kirjanpitovelvollisen itse luomia aineettomia oikeuksia koskee ainoastaan aktivointimahdollisuus, kun taas IAS 38 velvoittaa aktivoimaan aineettoman hyödykkeen, kun edellytykset täyttyvät. Tutkielman tulokset osoittavat, että kattavimmin yrityksen sisällä luoduksi aineettomaksi omaisuudeksi tunnistetaan useampana tilikautena tuloa tuottavat kehittämismenot, joiden aktivointi sallitaan KPL:ssa ja IAS 38 jopa velvoittaa aktivoimaan nämä menot. Keskeisenä esteenä sisäisesti luodun aineettoman hyödykkeelle aktivoinnille sekä KPL:ssa että IAS 38:ssa on tulontuottamiskyvyn osoittaminen ja tämän lisäksi IAS 38 vaatii erikseen myös osoittamaan hyödykkeen yksilöitävyyden ja yrityksen määräysvallan hyödykkeeseen. Akateemiseen kirjallisuuteen pohjalta tutkielmassa esitetään perusteltuja väitteitä siitä, että tilinpäätösinformaation laatu on heikentynyt puutteellisen aineettomien hyödykkeiden tunnistamisen takia (esim. Lev 2000, Høegh-Krohn & Knivsflå 2000, Lev & Zarowin 2001, Austin 2007, Matolcsy & Wyatt 2006). Puutteellinen aineettomien hyödykkeiden tunnistaminen vääristää myös kuvaa yrityksen taloudellisesta kompetenssista ja johtaa yrityksen tarpeettoman huonoon arvostukseen markkinoilla (Matolcsy & Wyatt, 2006, Leitner 2005). Sisäisesti luotujen aineettomien hyödykkeiden laajemman tunnistamisen ongelmana on kuitenkin johdon moraalikato ja aktivointien objektiivisuuden puute (esim. Jones 2011 ja Lev 2003). fi
dc.format.extent 25
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi fi
dc.title Yrityksen sisällä luotujen aineettomien hyödykkeiden tunnistaminen yrityksen varoina fi
dc.type G1 Kandidaatintyö fi
dc.contributor.school Kauppakorkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Business en
dc.contributor.department Laskentatoimen laitos fi
dc.subject.keyword aineettomat hyödykkeet fi
dc.subject.keyword aktivointi fi
dc.subject.keyword IAS 38 fi
dc.subject.keyword tilinpäätös fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201708166533
dc.type.ontasot Bachelor's thesis en
dc.type.ontasot Kandidaatintyö fi
dc.programme Laskentatoimi fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account