"Mielikuvain yllä vuodatan kyyneleitä..." - Ihmisen ja eläimen suhde sarjakuvateoksessa Kannas

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Valkeapää, Leena
dc.contributor.author Moisseinen, Hanneriina
dc.date.accessioned 2017-06-13T07:08:41Z
dc.date.available 2017-06-13T07:08:41Z
dc.date.issued 2017
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/26642
dc.description.abstract Opinnäytetyöni tuotannollinen osuus käsitti kaksi näyttelyä sekä sarjakuvateoksen Kannas (2016). Kannas käsittelee Karjalan evakuointia jatkosodan kesänä 1944 mieleltään järkkyneen rintamakarkurin, nuoren karjakon sekä eläinten, erityisesti lehmien kautta. Opinnäytteen tavoitteena oli etsiä tapoja esittää eläin ja muutkin perinteisessä sotahistoriassa marginalisoidut toimijat aktiivisina subjekteina passiivisten objektien sijaan. Tutkimuskysymys ”miten kulttuurisesti määrittyvää ihmisen ja eläimen suhdetta voi käsitellä taiteen keinoin” herätti myös kysymyksiä taiteen ja representaation etiikasta. Sarjakuvassa ei voi esittää toislajisen olennon, kuten lehmän ”näkökulmaa” ilman sen inhimillistämistä. Työn teoreettinen viitekehys, posthumanismi, jossa ihminen nähdään yhtenä luontokappaleena muiden joukossa, ilmenee Kannaksen tavassa esittää eläimet sodan tapahtumien kulkuun vaikuttavina toimijoina. Teoksessa eläimet saavuttavat subjektiuden ensisijaisesti oman eläimyytensä myötä, eivätkä niinkään kielellisinä subjekteina, joilla on valta määrittää historiankirjoitusta. Selvitin työssäni, miten sarjakuvan kuvallisiin ja kielellisiin representaatioihin perustuvaa tulkintaa maailmasta voi soveltaa erityisesti eläinten näkyviksi tekemien ei- ja esikielellisten todellisuuksien käsittelyyn. Ilmeni, että yhtäältä sarjakuvien sarjallisuus ja toisaalta sanattomat jaksot pystyivät parhaiten välittämään sekä eläinten eläimyyttä että ihmisen ja eläimen suhdetta. Taiteen kontekstissa fiktiivisen eläimen kuolema voi nostaa pintaan tietoisuuden maailman tilasta ja siinä vallitsevasta epäoikeudenmukaisuudesta. Kannaksen viattomin olento, vastasyntynyt vasikka, tapetaan. Ihminen ei välttämättä reagoi oman kokemuspiirinsä ulkopuolella tapahtuvaan väkivaltaan, ympäristötuhoihin tai eläinten kuolemiin, mutta sarjakuvan keinoin inhimillisen kokemuspiirimme sisäpuolelle tuodun piirretyn vasikan kohtalo, mielikuva, on itkettänyt monia. Työni osoittaa, että taidemuotona sarjakuva sopii suurien yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyyn marginaalisesta asemastaan huolimatta. fi
dc.description.abstract The production part of my thesis includes two exhibitions and a graphic novel book Kannas / The Isthmus (2016). The book tells about the evacuation of Karelia, Finland, during the Second World War in 1944 through the points of view of a shell-shocked deserter, a young cattlewoman, and animals, cows in particular. The aim of the thesis was to find ways of presenting animals and other marginalized actors as active agents instead of passive objects. Moreover, the research question, ‘how the culturally defined relationship between human and animal can be discussed through art’ awoke questions on the ethics of art and representation. Graphic novels cannot represent the ‘perspective’ of other species, such as cow, without anthropomorphism. The theoretical framework, posthumanism, perceives humans as creatures among others. The idea appears in the way how Kannas / The Isthmus shows animals as actors affecting to the course of events in war. In the graphic novel animals gain subjectivity primarily through their animalhood, not as linguistic subjects that rule, and hence define the writing of history. My work examined how the graphic novels’ visual and linguistic representations of the world can be interpreted and applied to discussing non- and pre-linguistic realities. It turned out that the sequential structure of graphic novel, and its silent sequences best conveyed the animalhood of the animals, as well as the relationship between human and animal. In the context of art, the death of a fictional animal can arise consciousness of the world’s condition, and the predominant injustice in it. In the graphic novel, the most innocent creature, a new-born calf, is killed. In everyday life, people do not necessarily react to violence, ecocides or deaths of animals outside their own experience. However, when represented as drawn images, the calf’s death has made many people cry. The thesis indicates that graphic novel as an art form is capable in processing major societal issues, in spite of its marginal status. en
dc.format.extent 89 + 15
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title "Mielikuvain yllä vuodatan kyyneleitä..." - Ihmisen ja eläimen suhde sarjakuvateoksessa Kannas fi
dc.title “Shedding tears upon images…” – The relationship of human and animal in the graphic novel Kannas / The Isthmus en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.subject.keyword eläin fi
dc.subject.keyword evakko fi
dc.subject.keyword sota fi
dc.subject.keyword Karjala fi
dc.subject.keyword posthumanismi fi
dc.subject.keyword sarjakuva fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201706135236
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Rajanti, Taina
dc.programme fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account