Asumispreferenssit opiskelija-asuntotuotannossa: Aalto-yliopiston opiskelijoiden asumispreferenssiselvitys

Abstract

Tässä työssä tutkitaan Aalto-yliopiston opiskelijoiden asumispreferenssejä ja asumispreferenssien soveltamista sosiaalisen asuntotuotannon tuotantopäätöksiin: miten erilaiset Aalto-yliopiston opiskelijat haluavat asua ja miten asumiseen liittyviä toiveita tutkitaan tavalla, josta on hyötyä tuetun opiskelija-asuntokannan kehittämisessä ja uudisrakentamisen päätöksenteossa.

Työn teoreettisen viitekehyksen muodostavat asumispreferenssin käsite ja asumispreferenssien tutkimusmenetelmät. Kuluttajan valintateoriaan ja asuntomarkkinoiden mikrotaloustieteelliseen malliin pohjautuen osoitetaan, että ilmaistut preferenssit (stated preference) ovat soveltuva me-netelmä tutkia opiskelijoiden asumistoiveita tilanteessa, jossa tuloksia halutaan soveltaa omakus-tannusperiaatteella hinnoitellun opiskelija-asumisen tuotantopäätöksiiin.

Asuminen on yksilöllinen valinta, mutta lyhytaikaisen opiskelija-asumisen tuotantopäätöksiä ei voida tehdä yksittäisten asukkaiden tarpeiden perusteella. Siksi työssä esitellään menetelmä, jossa ryhmittelyanalyysillä on mahdollista tunnistaa erilaisia asumispreferenssiprofiileja tutkitusta jou-kosta. Kyselytutkimuksien sanalliset vastausvaihtoehdot saatetaan tulkita eri tavoin, joten työssä käsitellään markkinoinnin teorioihin pohjautuvaa menetelmää, jolla voidaan hahmottaa asumiseen liittyvien konkreettisten ominaisuuksien, niistä johtuvien myönteisten tai negatiivisten seurausten ja yleisten arvostusten välisiä vuorovaikutuksia.

Kandintyön puitteissa ei ollut mahdollista kerätä kyselyaineistoa nimenomaan tätä tutkimusta varten, joten empiirisessä osiossa analysoitiin Aalto-yliopiston opiskelijoiden vastauksia Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen kyselyyn. Ryhmittelyanalyysillä tunnistettiin Aalto-yliopiston opiskelijoiden joukosta viisi erilaista asumisprofiilia, jotka nimettiin niihin kuuluvia yhdistävien asumis-preferenssien mukaan: maksukykyiset kaupunkiasujat, hintatietoiset kampusasujat, kaupunkilaiset laatuasujat, tilaa perheelle ja arjelle ja yhteisölliset asujat.

Ryhmittelyanalyysillä tunnistettujen ryhmien sisäiset koheesiot ja niiden väliset erot eivät olleet vahvoja. Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut, johtuuko tämä tutkittavasta ilmiöstä, eli opiskelijoiden asumispreferenssien moninaisuudesta, vai siitä, että alun perin muuhun tarkoitukseen kerätty aineisto ei täysin vastannut käytetyn menetelmän ja työssä tutkitun teorian asettamia vaatimuksia. Siksi työssä esitetään tehtyyn analyysiin ja asumispreferenssien teoriaan pohjautuvia havaintoja siitä, minkälaisella tutkimusasetelmalla opiskelijoiden asumispreferenssejä tulisi tutkia.