Graafisesta suunnittelusta visuaalisen viestinnän muotoiluun – Viisi tarinaa alan vaihtamisesta

Abstract

2010-luvulla on ollut havaittavissa, että Suomen graafisen suunnittelun pienessä ammattikunnassa useat alan sisällä arvostetut graafiset suunnittelijat ovat vaihtaneet alaa. Tämä on verrattain uusi ilmiö, sillä vielä 2000-luvun alkaessa graafinen suunnittelu oli suositumpaa kuin koskaan. Yhtä aikaa, on Aalto-Yliopiston Graafisen suunnittelun koulutusohjelma vaihtanut nimensä Visuaalisen viestinnän muotoiluksi.

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miksi graafiset suunnittelijat vaihtavat rooliaan, mitä se kertoo alan muutoksesta ja miten graafista osaamista hyödynnetään uusissa tehtävissä. Tutkimuksen pääaineistona toimii viiden graafisen suunnittelijan haastattelut, jotka kaikki ovat vaihtaneet alaa hyvästä työtilanteesta huolimatta.

Graafisen suunnittelun alan muutosta tutkin sosiologian professioteorian näkökulmasta. Siinä professio on sosiaalisesti konstruktoitu. Pääteoriana käytän Andrew Abbotin teosta: The System of Professions: An Essay on Division of Expert Labor. Ymmärtääkseen professiota, tulee tarkastella niiden valtuutuksia ja miten niiden tehtäviä ryhmitellään. Professiot kilpailevat keskenään valtuutuksista tehdä määrättyjä tehtäviä. Graafisen suunnittelu on menestynyt hyvin professioiden välisessä kilpailussa viimeisen sadan vuoden aikana. Graafisille suunnittelijoille kuuluvat tehtävät ovat lisääntyneet vuosikymmenestä toiseen. Kuitenkaan graafinen suunnittelu, tai muotoilu laajemmin, ei ole päässyt osaksi esimerkiksi julkista keskustelua ja sen instituutiot ovat heikkoja. Omistajuuden ottaminen jatkuvasti kehittyvistä digitaalisista viestintämuodoista on graafisen suunnittelun professiolle haastava tehtävä.

Haastatteluaineistosta nousi esiin viisi teemaa, joista kolme on subjektiivisia, henkilökohtaisesta kokemuksesta kumpuavia aiheita, jotka rakentuvat sosiaalisessa todellisuudessa. Näitä ovat odotukset työelämästä, suunnittelutyön prosessi ja työn merkityksellisyys. Niissä käsitellään haastateltavien arvomaailmaan heijastumista työntekoon ja toisaalta odotuksia ja merkityksiä työelämään liittyen. Toiset kaksi teemaa, digitalisoituminen ja graafisen suunnittelun taitojen soveltaminen, ovat käytännönläheisempiä aiheita ja ne kertovat työn praktiikan muutoksesta.

Johtopäätöksenä on, että samalla kun mediatalojen asema viestinnän hallitsijana on hävinnyt, on se hävinnyt myös graafisilta suunnittelijoilta. Graafiset suunnittelijat kokevat turhautumista tyypillisessä tuotteiden tai viestien muotoilun roolissaan ehkä siksi, että viestiminen ja vuorovaikutus tapahtuu digitaalisilla alustoilla jossain muualla. Graafinen suunnittelijan mielenkiinto olikin aina itse viestinnässä, eikä pintojen suunnittelussa. Tulevaisuudessa graafinen suunnittelu, eli visuaalisen viestinnän muotoilu alustoituu. Muotoilijat tulevat rakentamaan yhä enemmän systeemejä, ei niinkään yksittäisiä tuotteita. Tämän rinnalla elää suuntaus, jossa tuotetaan uniikkeja artefakteja.

In the 2010s there has been observed that in the small field of Finnish Graphic Design many of the respected Graphic Designers have changed professions. This is a relatively new development, as in the beginning of the 2000s Graphic Design was more popular than ever. At the same time the Aalto University’s Graphic Design Program has changed its name to Visual Communications Design.

This research aims to find out why Graphic Designers change their roles, what it means for the transformation of the whole field, and how the skills of Graphic Designers are utilized in the new roles. The main data for the thesis will consist of five interviews conducted with five Graphic Designers who have all changed professions regardless of the good working situation in the field.

I will examine the transformation in the field of Graphic Design from the viewpoint of sociology’s profession theory. In this theory profession is socially constructed. As my main theory, I will use Andrew Abbotts work: The System of Professions: An Essay on Division of Expert Labor. To understand profession one must examine their jurisdictions and how their tasks are grouped. Professions compete against each other over jurisdiction on doing certain tasks. Graphic Design has done well in the competition between professions in the last hundred years. The tasks of Graphic Designers have increased in each decade. However Graphic Design, or design in general, has not been able to become a part of public discourse and its institutions are weak. Taking ownership on constantly evolving digital communication forms is a challenging task for the profession of Graphic Design.

There were five themes that rose from the interview data, from which three are subjective, stemming from personal experience and constructed in social reality. These are expectations about working life, the planning process and the relevance of the work. In these, the interviewees values and the values projections to work is examined and also the expectations and meanings toward working life. The other two themes, digitalization and the application of Graphic Designers skills are more practical questions and depict the change of working practices.

The conclusions are that at the same time as the status of media houses as the controllers of communications has vanished, the control has also vanished from the Graphic Designers. Graphic Designers feel frustrated in the typical role of product and communications design maybe because communication and interaction happens on digital platforms somewhere else. The interest of the Graphic Designer was always in communications, not in surface design. In the future, Graphic Design, or Visual Communication Design will become platformed. Designers will build more and more systems, not individual products. With this trend, there lives a line of thought which produces unique artefacts.