"Rose" - Merkintöjä naisellisesta esityksestä

Abstract

Maisterin opinnäytetyöni jakaantuu kahteen osaan: nimellä Rose kulkevaan valokuvasarjaan sekä teoskokonaisuuden pohjalta kirjoitettuun tekstiosuuteen.

Teokset tulevat olemaan esillä myös näyttelynä Suomen valokuvataiteen museon Projektitilassa syksyllä 2017.

Tarkastelen opinnäytetyöni kirjallisessa ja kuvallisessa osuudessa naiseutta ja naisellisiksi miellettyjä ominaisuuksia. Lähtökohtanani on tehdä näkyväksi nuoreen naiseen ja naisesta tehtyyn kuvaan liittyviä normeja ja samalla nyrjäyttää katsomiskokemusta vastakkaiseen suuntaan. Olen kiinnostunut siitä, miten nainen performoi feminiiniä ja mitä siitä seuraa.

Rose esittää valokuvatun, studioon eristetyn, kameralle poseeraavan naisen. Pelkistynyt naishahmo, hahmon elekieli, iholle maalattu maali, vaatetus, kankaat, peruukit, värit, huonekalut ja esineet toimivat teosten visuaalisina ainesosina.

Rose on valokuvallinen esileikki ja naisen profiili. Teokset esittävät hienovaraisia kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten esilläolon tarve suhteutuu haluun piiloutua, miten himo suhteutuu pelkoon, luonnollisuus keinotekoiseen tai halpa ylevään.

Hyödynnän naiseuden esittämistä koskevissa pohdinnoissani Judith Butlerin teesiä sukupuolen performatiivisuudesta. Vuonna 1990 julkaistussa läpimurtoteoksessaan Gender Trouble. Feminism, and the Subversion of Identity Butler kumoaa ajatuksen sukupuolen luonnollisuudesta. Teoksen ytimessä on näkemys sukupuolesta sosiaalisena ja historiallisena konstruktiona.

Silvia Kolbovski kyseenalaistaa muotikuvan ja naiskatsojan välisen alisteisen suhteen esseessään Nukeilla leikkimisestä. Naisen kuvaa ja Rose-sarjaa käsittelevä analyysini nojaa Kolbowskin ajatukseen naisellisuuteen naamoitumisesta ja sen potentiaalisesta naiskatsojaa voimaannuttavasta vaikutuksesta.

Tämän lisäksi käsittelyssäni on Laura Mulveyn essee Pandora´s box: Topographies of Curiosity, jossa hän pohtii (Pandora myyttiä esimerkkinään käyttäen) naisen kuvaan usein liitetyn sisäpuoli-ulkopuoli vertailun alkujuuria. En ole pyrkinyt tekstissäni lukitsemaan yhtä naiskatsojuutta tai naistulkintaa käsittelevää teoriaa oikeaksi. Olen pikemminkin inspiroitunut eri katsantovavoista ja tutustunut kirjoittamisprosessin aikana naisen representaatioon liittyviin käsitteisiin.

My master thesis is divided into two sections ; the image series with the working title “Rose” and the written text basing on this series. The images will also be exhibited at the the Finnish Museum of photography in the fall of 2017.

I study, in both the visual and the written part of my thesis the feminine and things that are perceived as such. The starting point of my work is to make visible the norms that are attached to young women and images of them - and to obscure the viewers experience to the opposite direction. I’m interested in how women perform the feminine and what are the consequences of this performance.

The series Rose portrays a female figure isolated into a studio. The simplified figure, her expressive behaviour, the paint on her skin, clothes, fabrics, wigs, colours, furniture and objects function as the visual building blocks of the images.

Rose is an photographic foreplay and a profile of an woman. The works pose subtle questions; how the need to be seen reflects on the instinct to hide, lust to fear, natural to the artificial or cheap to the expensive.

I use Judith Butler’s concept of performative gender when talking about the representations of the feminine. In her break through work Gender Trouble. Feminism, and the Subversion of Identity, published in 1990 , Butler challenges the idea of gender as natural. She sees gender as a social and historical construct.

Silvia Kolbovski questions the power balance and the oppressive nature between fashion images and the female viewer in her essay about Playing with dolls. My analysis on the portrait of the woman and the series Rose, bases on Kolbovski’s idea masquerading - dressing up- in the feminine and the potential empowering effect of it on the female viewer.

On top of these themes I discuss Laura Mulvey’s essay Pandora’s Box: Topographies of Curiosity, in which she, through the Pandora myth, examine’s the origins of the inner/outer analogy often attached to the image of the feminine. In my thesis I haven't aimed at locking down the right theory on the female gaze or the female interpretation. Rather, I’ve taken inspiration and immersed myself in the different views and concepts on the representation of the feminine.