On Passion and Leadership: A Discourse Analytic Approach

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Kostamo, Tuukka
dc.contributor.author Jämsä, Jori
dc.date.accessioned 2017-04-13T10:23:02Z
dc.date.available 2017-04-13T10:23:02Z
dc.date.issued 2017-04-04
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/25133
dc.description.abstract Both passion and leadership have had elevated exposure in the main stream media and in popularized management journals, being framed as essential component of a thriving work community. Nevertheless, the academic area connecting these two disciplines is practically non-existent. Combining the previous fact with a qualitative research design, my research setting is unique. This research was data driven. After the first interpretations of the data, I decided to relate my data on excitement, flow, and passion to theoretical concepts of work engagement, flow, intrinsic motivation, and passion. On leadership, I decided to use a procedural theory of implicit leadership models by DeRue and Ashford. I obtained my data through 23 interviews, consisting of 10 superiors and 13 subordinates in three small organizations. I utilized discourse analysis to analyze the data, conducting two rounds of analysis. The results indicate that excitement, flow, and passion are all predominantly positive and individualistic experiences. Excitement has the most normative character, whereas flow is not considered as essential for working life. Passion seems to divide interviewees, some suggesting it is too emotional and strong for work context whereas others regarding it as desirable. The concepts seem to be interwoven and fit the existing literature quite well, while bringing some new insights. On leadership, I identified four archetypes that facilitate and two archetypes that prohibit excitement. Additionally, I presented two more normative archetypes. Leadership talk was scarcely produced before the term was introduced, but after introduction leadership was labeled as crucial and important indicating a potentially normative origin of speech. All of the above concepts hold subjective differences, but there were little differences between the organizations or organizational layers. The results on excitement and leadership are interwoven. The connections between archetypes as well as facilitators and inhibitors of excitement seem to form two groups, one related to freedom and revising job description and the other to social factors of the phenomena. To conclude, more integrative work is needed to bring closer the research streams of leadership and passion. en
dc.description.abstract Sekä intohimo että johtaminen saavat valtamediassa ja populaarissa organisaatiokirjallisuudessa paljon huomiota. Ne kuvataan oleellisina osina hyvinvoivaa ja menestyvää työyhteisöä. Kuitenkin näitä kahta tutkimusalaa yhdistävää tutkimusta ei juuri ole. Tämä puute yhdistettynä laadulliseen tutkimusotteeseen tekee tutkimusasetelmastani ainutlaatuisen. Tämä tutkimus on toteutettu aineistolähtöisesti. Ensimmäisen aineiston tulkintakierroksen jälkeen päätin verrata aineistoani innostuksesta, flowsta ja intohimosta työn imun, flown, sisäisen motivaation ja intohimon teoreettiseen käsitteistöön. Johtajuutta tutkiessani päätin käyttää DeRuen ja Ashfordin kehittämään implisiittisten johtamismallien prosessiteoriaa. Aineistonkeruun toteutin yhteensä 23 haastaattelulla kolmessa pienessä organisaatiossa, joissa haastattelin yhteensä 10 esimiestä ja 13 alaista. Analysoin aneistoani diskurssianalyyttisesti kaksi kertaa. Tulokset viittaavat siihen, että innostuminen, flow ja intohimo ovat pääasiassa positiivisia ja yksilökeskeisiä ilmiöitä. Innostuminen kuvattiin normatiivisimmin, kun taas flowta ei pidetty yhtä tärkeänä työelämän kannalta. Intohimo jakoi haastateltavien mielipiteitä osan kuvatessa intohimon liian voimakkaaksi tunteeksi töihin ja osan pitäessä sitä toivottavana ilmiönä. Edellä mainitut konseptit liittyvät vahvasti toisiinsa ja tulokset sopivat nykyiseen tutkimustietoon hyvin, kuitenkin tuoden uusia näkökulmia ilmiöihin. Johtajuudessa kuvailin neljä innostusta mahdollistavaa ja kaksi innostusta haittaavaa arkkityyppiä. Johtajuuspuhetta ei juuri tuotettu ennen teeman esittelyä, mutta esittelyn jälkeen johtajuutta pidettiin välttämättömänä ja tärkeänä tekijänä. Tämä saattaa viitata puheen normatiiviseen alkuperään. Kaikissa yllä olevissa ilmiöissä oli yksilöllisiä eroja, mutta vain vähäisiä organisaatioiden tai organisaatiotasojen välisiä eroja. Tulokset innostumisesta ja johtamisesta ovat tukevat toisiaan. Tunnistetut arkkityypit sekä innostumista auttavat ja estävät tekijät voidaan jakaa vapauteen ja työn ohjaukseen liittyviin tekijöihin sekä sosiaalisiin tekijöihin. Lisää poikkitieteellistä tutkimusta tarvitaan intohimon ja johtamisen tutkimusalojen lähentämiseksi. fi
dc.format.extent 117+10
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso en en
dc.title On Passion and Leadership: A Discourse Analytic Approach en
dc.title Intohimo ja johtaminen: diskurssianalyyttinen lähestymistapa fi
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Perustieteiden korkeakoulu fi
dc.subject.keyword leadership en
dc.subject.keyword passion en
dc.subject.keyword discourse analysis en
dc.subject.keyword critical leadership studies en
dc.subject.keyword flow en
dc.subject.keyword excitement en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201704133566
dc.programme.major Leadership and Knowledge Management fi
dc.programme.mcode SCI3078 fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Diplomityö fi
dc.contributor.supervisor Vartiainen, Matti
dc.programme Master’s Programme in Mathematics and Operations Research fi
dc.ethesisid Aalto 8381
dc.location P1


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account