Political foreplay for nuclear new build - Defining good at the intersection of politics, economy and technology

Abstract

This thesis examines the relationship of economy and society – politics whereby facts, ideologies and current ethical challenges are encountered – by investigating how the societal good is defined in political processes. I study the question in the context of the politics of nuclear energy by analysing the discursive production of the hegemonic definition of overall good, the procedural production of continuity of large-scale projects, and the wider societal effects of such processes.

Contrary to many other industries, the nuclear power industry operates in an exceptionally regulatory environment and nuclear energy investments are heavily dependent on state support in a variety of ways. As a consequence, the nuclear industry requires wider societal acceptance, rationalization and legitimation.

I build my analysis on the theoretical literature, which discusses the increasing economization of society and governance. My empirical work focuses on the political process of deciding on large-scale energy solutions in Finland, namely two new nuclear reactor units. The empirical analysis concentrates on the debate in Finland before, during, and after the decision of those nuclear new builds. The data was collected from 2007 to 2014 and includes policy documents, company documents, public discussions in the media, participant observation, and interviews. The analysis employs a discursive approach that focuses on how the process itself took its simultaneously sustaining and renewing form over the years, in terms of societally and morally appealing argumentation for legitimation, despite the organizationally and contextually changing circumstances.

This study contributes to the understanding of relationships of economic activity and politics in the context of highly regulated and otherwise peculiar industries that still hold a crucial role in society. I argue that political decision-making, following the ethically ambitious legislation and governance, is leaning on an ideological background that partly clashes with the diversity of stakeholder interests, by not sufficiently taking all the interests into account in defining the overall good.

Furthermore, I claim that the neoliberalized ideology and economized logic of politics are not only taking over but are also absorbing welfarist values in order to legitimize controversial decisions. Although nuclear power is an exceptional case in many ways, this analysis reveals many broader issues of the blurring boundaries of economy and society at a time of neoliberal ideology and politics, and the normative logic behind decision-making. The study also presents a novel understanding on the changing positioning of nuclear energy in contemporary society.

Tutkimus tarkastelee talouden ja yhteiskunnan suhdetta – politiikkaa, jossa faktat, ideologiat ja nykyhetkeä koskettavat eettiset haasteet kohtaavat – tutkimalla, miten yhteiskunnallinen hyvä määrittyy poliittisissa prosesseissa. Tutkimuksen kohteena on ydinvoimapolitiikka ja analyysikehikkona hegemonisen hyvän käsityksen diskursiivinen luominen – prosessit, joissa suuren mittaluokan projektien jatkuvuus ja niiden yhteiskunnalliset vaikutukset legitimoidaan.

Ydinvoimateollisuus toimii poikkeuksellisessa regulaatioympäristössä ja ydinvoimainvestoinnit ovat monilla tavoin riippuvaisia valtiollisesta tuesta. Näin ollen ydinvoimateollisuus tarvitsee myös laajempaa yhteiskunnallista hyväksyntää, rationalisointia ja oikeutusta tuekseen.

Tutkielma hyödyntää kirjallisuutta, jossa on käsitelty yhteiskunnan ja hallinnon kasvavaa taloudellistumista. Empiirinen osio keskittyy laajan mittakaavan energiapoliittisiin päätöksiin, uusien ydinvoimaloiden poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Tarkastelen vuosilta 2007–2014 keräämääni aineistoa, joka sisältää päätöksentekodokumentteja, yritysten omaa julkista aineistoa, mediassa käytyä julkista keskustelua, osallistuvaa havainnointia ja haastatteluja. Analyysi keskittyy siihen, kuinka prosessissa säilytettiin ja uusinnettiin diskursiivisesti ydinvoiman yhteiskunnallista asemaa organisatoristen ja kontekstuaalisten materiaalisten lähtökohtien muuttuessa.

Tutkimus edistää ymmärrystä taloudellisen toiminnan ja politiikan rajapinnoista erityisesti voimakkaasti säännellyn, muutoin erityislaatuisen ja yhteiskunnalle keskeiseksi nähdyn teollisuudenalan kontekstissa. Tulokset osoittavat, että poliittinen päätöksenteko, joka näennäisesti seuraa kunnianhimoista sääntelyä nojaa kuitenkin ideologisiin taustoihin, jotka osittain törmäävät sidosryhmien kokemusten ja näkemysten kanssa. Yhteiskunnallisen hyvän määrittelyssä ei siis pystytä ottamaan huomioon hyvän monimuotoisuutta.

Väitän myös, että uusliberalisoitunut ideologia ja politiikan taloudellistunut logiikka eivät vain kasvata sijaansa vaan sulauttavat itseensä hyvinvointiajatteluun perinteisesti liitettyjä arvoja, joita hyödynnetään ristiriitaisten päätösten yhteiskunnallisessa julkisessa oikeuttamisessa. Vaikka ydinvoima onkin ainutlaatuinen tutkimuskohde, tässä työssä tehty analyysi osoittaa talouden ja yhteiskunnan häilyviä rajoja politiikassa, ja erityisesti sen taustalla vaikuttavan normatiivisen logiikan päätöksentekoprosesseissa. Tutkimus luo myös uutta tietoa ydinvoiman muuttuvasta ja samalla pysyvästä asemasta nyky-yhteiskunnassa.