Mundane social entrepreneurship - A practice perspective on the work of microentrepreneurs

Abstract

The overall aim of this study is to increase the understanding of social entrepreneurship by analysing the social entrepreneurship assumptions in academic discourse, which offer a formula for social change, and the mundane practices of microentrepreneurs. This study brings the attention to the taken-for-granted assumptions of social entrepreneurship through studying how it is practiced. I followed the notion of social entrepreneurship and the work of people who identify themselves or were identified with social entrepreneurship by others in Finland. Theoretically, I asked how a practice perspective informs the study of social entrepreneurship. Empirically, I asked how microentrepreneurs identifying themselves or identified with social entrepreneurship cope with and solve mundane work related challenges over time. For answering the questions, I first reviewed social entrepreneurship, critical entrepreneurship and practice-based studies. Second, I followed microentrepreneurs' mundane work during 2009-2014. In different essays I focus on the tactics for influencing existing practices (Paper 1), creating social innovation over time in networks of practice (Paper 2), and sustaining 'buzz', a sense of belonging in one social enterprise (Paper 3). By adopting a practice perspective to social entrepreneurship, research on social entrepreneurship can be more aware of perspectives related to the dichotomies often attached to the phenomenon, for example conventional vs. social entrepreneurship. Understanding that the world consists of practices offers ways to do research when such categorisations are used and problematise them. In general terms, social entrepreneurship can be understood as a texture of practices dependent on the context and subject position. Thus, social entrepreneurs cannot achieve their mission alone without being part of the texture of practices. Although it is hoped that social entrepreneurship as a phenomenon is able to address the contemporary challenges and solve wicked problems, the phenomenon as a construct is part of the very world it is supposed to be changing. This study finds that although the microentrepreneurs studied tried to influence some existing practices and act upon their concerns, they were limited in their power to affect wide-ranging processes. Yet, social entrepreneurship as a popular concept can be a rational and socially acceptable way to disguise radical social change aims and provide space to experiment with marginal ideas that may challenge the existing ways of doing things.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä analysoimalla oletuksia yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä akateemisissa diskursseissa, jotka tarjoavat suoraviivaisen kaavan yhteiskunnalliseen muutokseen, sekä mikroyrittäjien arkisia työkäytänteitä. Tämä tutkimus käsittelee itsestään selvinä pidettyjä oletuksia yhteiskunnallisen yrittäjyydestä kiinnittämällä huomiota siihen, millaista on yrittäjien arkipäiväinen työ. Seurasin yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsitettä ja sellaisten suomalaisten mikroyrittäjien työtä, jotka identifioivat itsensä tai jotka muut identifioivat yhteiskunnallisiksi yrittäjiksi. Teoreettisesti kysyin miten käytäntöote soveltuu yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkimukseen. Empiirisesti kysyin miten mikroyrittäjät, jotka identifioivat itsensä tai jotka muut identifioivat yhteiskunnallisiksi yrittäjiksi, pärjäävät ja selvittävät arkisia työhön liittyviä haasteita. Vastauksena näihin kysymyksiin laadin katsauksen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen, kriittisen yrittäjyystutkimukseen sekä käytäntöotteeseen ja - teorioihin. Empiirisesti seurasin mikroyrittäjien työtä vuosina 2009–2014. Esseissä keskityn nykyisten käytänteiden muuttamisen taktiikoihin (Paperi 1), yhteiskunnallisten innovaatioiden tuottamiseen käytäntöverkostoissa (Paperi 2) ja innostuneen ilmapiirin eli 'pöhinän' ylläpitoon yhdessä yhteiskunnallisessa yrityksessä. Käytäntöotteen omaksuminen yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkimuksessa voi lisätä alan tutkijoiden tietoisuutta kahtiajaoista, kuten tavallinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys. Maailman ymmärtäminen käytänteistä rakentuvana tarjoaa tutkimuksen tekemisen tapoja, joissa haitallisia kahtiajakoja voidaan problematisoida ja niistä voidaan luopua. Yleisesti yhteiskunnallinen yrittäjyys voidaan ymmärtää käytänteiden kudokseksi, johon vaikuttaa asiayhteys ja toimijoiden asema. Siten yhteiskunnalliset yrittäjät eivät voi saavuttaa tavoitteitaan yksin. Vaikka yhteiskunnalliselta yrittäjyydeltä odotetaan ratkaisua polttaviin ajankohtaisiin ongelmiin, sosiaalisena konstruktiona se on osa samaan maailmaa, jota yrittää muuttaa. Tämä tutkimus toteaa, että vaikka tutkitut mikroyrittäjät yrittivät vaikuttaa olemassa oleviin käytänteisiin ja vastata huoliinsa maailman tilasta, heillä oli rajoitettu valta vaikuttaa laaja-alaisiin prosesseihin. Kuitenkin yhteiskunnallinen yrittäjyys suosittuna käsitteenä voi tarjota rationaalisen ja sosiaalisesti hyväksytyn tavan naamioida radikaalit yhteiskunnalliset muutokset. Lisäksi käsite voi tarjota tilaa testata marginaalisia ideoita, jotka voivat muuttaa totuttuja tekemisen tapoja.