Possibility-Driven Design in Design-Oriented Communities

Abstract

This study examines possibility-driven design in design-oriented communities. Possibility-driven design refers to design through possibilities which make people flourish and thrive since it provides long-term positive effects on people's lives. The essence of the possibility-driven design lies in the positive development and opportunities of everyday human practice and needs. This study explores characteristics and drivers of ways of working and practices which prevails in design-oriented communities. The study combines emergent design flexibility and exploration of possibilities to design artefacts in the positive side of the solution spectrum. Empirical data is from the global open design community and local design-oriented community. This study approaches possibility-driven design from five perspectives: human-centred design, open design, business design modelling, affordances theory and intuition. Its aim is to offer insights and widen our understanding of how the possibility-driven design is manifested in design-oriented communities. Five publications, three empirical and two conceptual studies, are included in this study. This study contributes to design research, especially possibility-driven design research in three ways. First, it proposes explanation to why community members participate in collaborative activities of design-oriented communities. Second, it introduces ways of working and practices which prevail in design-oriented communities and third, it presents opportunities which can promote innovation practices in design situations. Practical implications of this study can be categorized into commercial, social and innovative. An understanding of current and potential strategic possibilities could prepare organizations to be more creative and able to answer to ambiguous demands of the markets, especially when facing the new challenges of digitalization. The findings can be valuable for policy makers who work with various groups of people in the society. The findings can be used to strengthen and support innovation practices in design situations.

Tämä tutkimus käsittelee mahdollisuusjohteista suunnittelua ja muotoilua muotoiluorientoituneissa yhteisöissä. Mahdollisuusjohteinen muotoilu tarkoittaa suunnittelua ihmisten käytännön tarpeiden luomien mahdollisuuksien kautta, jotka saavat ihmiset menestymään siitä syystä, että mahdollisuusjohteinen muotoilu tarjoaa pitkäaikaisia positiivia vaikutuksia ihmisten elämiin. Mahdollisuusjohteisen muotoilun ydin on ihmisten käytäntöjen ja tarpeiden kautta syntyvien tilaisuuksien positiivisessa kehityksessä. Tämä tutkimus tarkastelee työtapojen ja käytäntöjen ominaisuuksia ja ohjaavia tekijöitä. Tutkimus yhdistää suunnittelun ja muotoilun joustavuuden ja mahdollisuuksien tunnistamisen tuotteiden ja palveluiden muotoilussa lähestymällä niitä positiivisilla ratkaisuilla. Empiirinen aineisto on peräisin globaalista avoimen muotoilun yhteisöstä ja paikallisesta muotoiluorientoituneesta yhteisöstä. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota oivalluksia ja laajentaa ymmärrystämme siitä, kuinka mahdollisuusjohteinen suunnittelu ja muotoilu toteutuvat muotoiluorientoituneissa yhteisöissä. Tähän tutkimukseen sisältyy viisi julkaisua, joista kolme on empiiristä ja kaksi konseptuaalista tutkimusta. Tämä tutkimus edesauttaa muotoilututkimusta, erityisesti mahdollisuusjohteisen suunnittelun ja muotoilun tutkimusta, kolmella tavalla. Tutkimus tarjoaa selityksen miksi yhteisön jäsenet osallistuvat yhteistyöaktiviteetteihin muotoiluorientoituneissa yhteisöissä. Lisäksi tämä tutkimus esittelee muotoiluorientoituneiden yhteisöjen työtapoja ja käytäntöjä ja ehdottaa, miten innovaatiokäytäntöjä voidaan tukea muotoilutilanteissa. Tämän tutkimuksen käytännön vaikutukset voidaan jakaa kaupallisiin, sosiaalisiin ja innovatiivisiin luokkiin. Nykyisten ja potentiaalisten strategisten mahdollisuuksien ymmärtäminen voi valmistaa organisaatioita olemaan luovempia ja kykenemään vastaamaan markkinoiden epäselviin vaatimuksiin, erityisesti kohdatessaan digitalisaatioon liittyviä haasteita. Tulokset voivat olla arvokkaita päättäjille, jotka työskentelevät erilaisten yhteiskunnallisten ihmisryhmien kanssa. Tuloksia voidaan käyttää innovatiokäytäntöjen vahvistamiseen ja tukemiseen suunnittelutilanteissa.