Syyttäjien palkkausjärjestelmä

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Lundström, Christer
dc.contributor.advisor Räsänen, Henrika
dc.contributor.author Björkvall, Martin
dc.date.accessioned 2016-11-02T09:33:00Z
dc.date.available 2016-11-02T09:33:00Z
dc.date.issued 2016-10-26
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/23274
dc.description.abstract Tässä diplomityössä tutkitaan Suomen syyttäjien palkkausjärjestelmää. Palkkausjärjestelmä on ollut käytössä noin kymmenen vuotta, ja sitä on vuosien varrella kehitetty. Todettiin tarpeelliseksi tutkia, kuinka hyvin järjestelmä toimii ja kuinka yhteensopiva se on kontekstinsa kanssa. Työssä ennakoidaan, mitä muutoksia syyttäjälaitoksen kehittämishankkeet ja toimintaympäristön muutokset vaativat palkkaukselta. Järjestelmää peilataan myös oikeudenmukaisuuden periaatteisiin sekä syyttäjälaitoksen arvoihin ja strategiaan. Käsitteellinen lähestymistapa pohjautuu sekä yksilö- että organisaatiotason teorioihin. Taloudelliset ja käyttäytymistieteelliset näkökulmat tukevat toisiaan. Huomioidaan esimerkiksi julkisen sektorin institutionaaliset ominaispiirteet sekä se, mitä rajoituksia nämä ja syyttäjien tehtävien luonne asettavat uuden julkisjohtamisen soveltuvuudelle. Koska työ on tapaustutkimus, siinä käytetään monipuolisesti sekä määrällistä että laadullista tietoa. Työn keskeisimmät lähteet ovat palkka- ja suoritusarviointitilastot, työtyytyväisyyskyselyt, palkkausjärjestelmää ja sen soveltamista koskevat dokumentit, palkitsemiseen liittyvä tutkimuskirjallisuus sekä työnantajan, työntekijäpuolen ja Valtion työmarkkinalaitoksen edustajien haastattelut. Syyttäjien palkka muodostuu pääasiassa kolmesta osasta: vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilön suoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta osasta sekä henkilön kokemukseen perustuvasta osasta. Kokemusosalla on hyvin rajallinen strateginen arvo, ja sen käyttö aiheuttaa syyttäjälaitoksen virkarakenteen johdosta välillistä sukupuolisyrjintää. Siihen käytettävät resurssit kannattaisi käyttää tehtäväkohtaisen palkanosan kannustavan rakenteen ja henkilökohtaisen kannustavan suuruuden ja soveltamisen kehittämiseen. Lopuksi todetaan, että palkka on vain osa palkitsemisen ja kannustamisen kokonaisuutta, ja yhä tiukemmassa taloustilanteessa pitää keskittyä järjestelmän toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Palkkataso on valtion tasoon verrattuna hyvä. fi
dc.description.abstract This master’s thesis studies the pay system for Finnish prosecutors. The system has been in use for approximately 10 years and has gradually been developed further. There was a need to investigate how well the system works and how well it fits its context. The researcher aims to foresee what kind of requirements for change in the pay system is warranted by the ongoing internal development projects and changes in the surrounding environment. The system is also reflected against basic principles of justice, the organization’s values and its strategy. The conceptual approach builds on theories on individual and organizational levels. Economical and behavioral perspectives support each other. For example, how the institutional characteristics of the public sector and the nature of prosecutors’ work limit the applicability of new public management principles is taken into account. Because this is a case study, it uses both quantitative and qualitative data in a versatile manner. The most important data sources were statistics for pay and appraisal results, work satisfaction surveys, documents describing the system and how to apply it, research literature concerning rewarding, and interviews with representatives from the employer, employees and the Ministry of Finance. The pay for prosecutors comprises three main parts: a task-specific part that depends on how demanding the work is, an individual part that depends on employee performance, and a part that depends on employee experience. The last has very limited strategic value and due to the organizational structure, it causes indirect gender discrimination. Its resources should rather be used to improve the encouraging and motivating mechanisms of the two first parts. The thesis concludes with reminding that pay is only one way of rewarding and motivating. In exceedingly tight economic circumstances, we need to focus on the functionality and fairness of the pay system. The pay level is already acceptable. en
dc.format.extent 85 + 14
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Syyttäjien palkkausjärjestelmä fi
dc.title The Pay System for Finnish Prosecutors en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Perustieteiden korkeakoulu fi
dc.subject.keyword sisäinen motivaatio fi
dc.subject.keyword instituutioteoria fi
dc.subject.keyword yhteensopivuusteoria fi
dc.subject.keyword vaativuuden ja suorituksen arviointi fi
dc.subject.keyword palkkatyytyväisyys fi
dc.subject.keyword organisaation kehittäminen fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201611025375
dc.programme.major Työpsykologia ja johtaminen fi
dc.programme.mcode TU3003 fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Diplomityö fi
dc.contributor.supervisor Vartiainen, Matti
dc.programme Tuotantotalouden koulutusohjelma fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account